Nykypäivänä varmasti moni on ainakin jollain tasolla tietoinen fanifiktiosta (engl. fanfiction). Tämä internetin faniyhteisöissä hyvin keskeisessä roolissa oleva luovan kirjoittamisen muoto on ollut suosittua jo vuosikymmeniä, mutta usein fanifiktiosta puhutaan faniyhteisöjen ulkopuolella alentavaan sävyyn. Se nähdään usein joko puhtaana erotiikkana tai esiteinityttöjen kirjoittamisen haparoivina ensiyrityksinä. Vaikka nämä asiat eivät itsessään ole pahoja, fanifiktio on paljon enemmän kuin tätä. Olen itse usein kokenut häpeää puhuessani fanifiktion lukemisesta tai kirjoittamisesta, mutta en enää halua hävetä sitä.
Vaikka fanifiktio liitetään usein vahvasti moderniin internetkulttuuriin, on sen historia paljon vanhempaa. Yksinkertaisuudessaan fanifiktion voi määritellä tekstiksi, joka perustuu jo olemassa olevaan teokseen, kuten esimerkiksi kirjaan tai elokuvaan. Fanifiktio voi seurata alkuperäisteoksen juonta hyvinkin tarkasti tai se voi poiketa siitä täysin. Usein jokaiselle löytyy jotakin – riippumatta siitä, haluaako lukija lukea tarinan Darth Vaderista sith-lordina tai sitten kukkakauppiaana. Ihmiskunta on historiansa aikana saanut jatkuvasti inspiraatiota olemassa olevista teoksista, Shakespearen Romeosta ja Juliasta Vergiliuksen Aenikseen.
Moderni fanifiktio toimiikin omanlaisenaan jatkumona kyseiselle perinteelle. Modernissa, fanikulttuuriin kuuluvassa muodossaan fanifiktio on saanut alkunsa 1960- ja 1970-lukujen käänteessä alkuperäisen Star Trek -scifisarjan fanipiirin keskuudessa. Tällöin, ja myös yhä tänä päivänä, suuren kiinnostuksen kohteena oli sarjan kaksi keskeistä hahmoa: kapteeni James T. Kirk (William Shatner) sekä tiedeupseeri ja yliperämies Mr. Spock (Leonard Nimoy). Pian etenkin naispuoliset fanit ja kotiäidit alkoivat kirjoittamaan sekä kuvittamaan tarinoita, joissa miehet olivat romanttisessa tai seksuaalisessa suhteessa toistensa kanssa. Star Trekin ympärille nopeasti noussut hyvin intohimoinen faniyhteisö mahdollisti uudenlaista luovuutta ja käyttäytymistä fanipiireissä.
Koska homoseksuaalisuus oli tuolloin laajasti laitonta ja yleisesti yhteiskunnallisista normeista poikkeava seksuaalisuuden ilmaisu oli tuomittavaa, kuului modernin fanifiktion alkuhetkiin paljon salassapitoa. Toisin kuin nykypäivän vapaasti internetissä luettavat teokset, aikaiset Star Trek -fanifiktiot vaihtoivat omistajia postitse, fanikonventioissa tai fanien itse tekemissä lehdissä (engl. fanzine). Star Trekin faniyhteisön pitkäikäisyyden sekä intohimoisuuden ansiosta monet aikaisista fanifiktioista ovat säilyneet vuosikymmenien ajan, ja niitä on myös mahdollista lukea internetissä. Itse suurena Star Trek -fanina ja sen fanifiktion ajoittaisena kuluttajana olen usein hyvin kiitollinen siitä, että faniyhteisön fanit ovat säilyttäneet omaa historiaansa hyvin. Lukiessani edeltävinä vuosikymmeninä kirjoitettua fanifiktiota on kiehtovaa huomata, miten välissämme olevista vuosikymmenistä huolimatta meitä yhdistää rakkaus samoja hahmoja ja samaa tarinaa kohtaan.
Mielestäni on myös erityisen tärkeää tiedostaa fanifiktion takana olevia syvällisempiä syitä ja merkityksiä. Vaikka se voi usein olla vain kevyttä viihdettä, jota luodaan ja kulutetaan puhtaana viihteenä, se voi myös merkitä ihmisille paljon enemmän. Se on antanut sitä luoville ja kuluttaville ihmisille välineen itseilmaisulle ja oman itsensä löytämiseen jo vuosikymmenten ajan. Tutut ja turvalliset suosikkihahmot alkoivat nopeasti toimimaan välineinä, joilla tarinan kirjoittaja, sekä osittain myös sen lukija, pystyivät ilmaisemaan itseään sekä kehittämään omaa minäkuvaa maailmassa, jossa avoin ja vapaa itseilmaisu ei muuten olisi ollut mahdollista.
Fanifiktion merkitys representaation näkökulmasta ei ole pelkästään osa vuosikymmenten takaista historiaa, vaan se toimii yhä välineenä, jonka avulla moni voi turvallisesti tutkia omaa seksuaalisuuttaan sekä hakea haluamaansa representaatiota. Monimuotoinen representaatio on ottanut suuria harppauksia eteenpäin, mutta muistan yhä vahvasti aikaiset teinivuoteni, jolloin toivomaani representaatiota oli vaikea löytää. Populaarikulttuuriset homoseksuaalisuutta tai homosuhteita käsittelevät elokuvat olivat usein tarkoitettu vanhemmalle yleisölle ja sisälsivät raskaita teemoja, kuten esimerkiksi vuoden 2005 Brokeback Mountain. Vaihtoehtoisesti suomalaisen TV:n representaatiotarjonta oli Salattujen elämien Larin ja Eliaksen draamantäyteinen romanssi. Tällöin tukeuduin usein fanifiktioon monipuolisempien tarinoiden toivossa.
Fanifiktio ei myöskään ole enää pienen vähemmistön harrastus. Se ei ole pelkästään keskeisessä asemassa fanikulttuurissa, vaan se on saanut myös jalansijaa laajemmassa populaarikulttuurissa. Vaikka fanifiktio ei tekijänoikeuksien takia voi olla kaupallista, moni fanifiktio on lopulta julkaistu kirjana pienien muutoksien jälkeen. Muutamia esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi E.L Smithin Fifty Shades of Grey -kirjat, jotka saivat alkunsa Twilight-fanifiktiosta sekä Ali Hazelwoodin The Love Hypothesis, joka oli alun perin Star Wars -fanifiktio. Faniyhteisöjen näkökulmasta fanifiktion tärkeyttä kuvaa se, miten joissain yhteisöissä itse fanien kirjoittamat fanifiktiot ovat menneet alkuperäismateriaalin edelle.
Tämä on esimerkiksi tapahtunut Harry Potter -faniyhteisössä, missä etenkin J.K Rowlingin transfobisten kommenttien jälkeen iso osa faniyhteisöstä halusi erkaannuttaa kirjojen fantasiamaailman niiden luojasta. Tämä onkin osittain tapahtunut, sillä merkittävä osa faneista kokee olevansa “Marauders”-faneja, joka viittaa alkuperäismateriaalissa ajoittain mainittuun Harry Potterin isän kouluaikaiseen ystäväjoukkoon. Se, että ystäväjoukon kouluajoista ei löydy kovin paljoa informaatiota alkuperäismateriaalista, ei ole pysäyttänyt faneja, jotka ovat luoneet suuren ja hyvin aktiivisen faniyhteisön hahmojen ympärille. Internetin suositusta Archive of Our Own -fanifiktiosivulta löytyy kymmeniä tuhansia tarinoita kyseisistä hahmoista. Sivuston eniten luettu Harry Potter -fanifiktio, All the Young Dudes, jolla on yli kuusitoista miljoonaa katselukertaa, ei keskity itse Harry Potterissa esitettyyn tarinaan, vaan se käsittelee suurelta osin fanien luomaa taustatarinaa Harry Potterin vanhemmista ja heidän ystävistään.
Vaikka suuri osa fanifiktiosta käsittelee jo olemassa olevia hahmoja ja universumeita, fanifiktio antaa sitä kirjoittavalle myös paljon vapautta luovuuden käyttämiseen tuttujen hahmojen ja maailmojen helpottaessa kirjoitusprosessia. Fanifiktio ei siis ole vain oiva representaation väline, vaan se voi myös toimia loistavasti ponnahduslautana luovasta kirjoittamisesta kiinnostuneille ihmisille.
Uskon syvästi, että fanifiktiosta puhutaan usein hyvin negatiiviseen sävyyn siksi, että sitä luovat ja kuluttavat ihmiset ovat pääosin naisia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. On helppoa löytää nuorten ensikertalaisten kirjoittamia tarinoita tai puhtaasti erotiikaksi kirjoitettua tekstiä ja väittää, että kaikki kyseisen kirjallisuusmuodon tekstit kuuluvat näihin kategorioihin. Kyseinen yleistys olisi verrattavissa siihen, että väittäisin Salattujen elämien tai Temptation Islandin kuvaavan koko televisioinstituutiota. Fanifiktion ympärillä olevassa kulttuurissa on toki ongelmakohtia, mutta en koe, että ne poikkeaisivat muiden taidemuotojen ongelmista merkittävästi. Olen ainakin itse törmännyt fanifiktiota lukiessani tarinoihin, jotka ovat olleet parempia kuin osa lukemistani julkaistuista romaaneista.
Fanifiktio tulee varmasti aina olemaan mielipiteitä jakava aihe, mutta olen ainakin itse päättänyt lakata häpeämästä sen kirjoittamista ja lukemista. Fanifiktio on auttanut paitsi itseäni myös lukuisia muita näkemään kaipaamaamme representaatiota silloin, kun sitä ei ole muutoin ollut tarjolla. Fanifiktio myös kannustaa luovuuteen, ja se on yhdistänyt faniyhteisöjä tarinoiden avulla jo vuosikymmenten ajan.
Fanifiktio on rakkauden tuotos. Sitä kirjoittaa fanit faneille. ❤
Teksti: Henri Kari
Pointti 1/25
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti