Kotimaisen elokuvan konkariohjaajiin kuuluva Markku Pölönen on urallaan pystynyt luomaan hyvin tunnistettavan tyylin ja eetoksen. Hänen elokuvansa sijoittuvat usein menneisyyteen ja ne tapahtuvat maaseutuympäristössä. Temaattisesti ne korostavat rauhassa elämisen, yhdessä tekemisen ja ystävyyden merkitystä. Toisaalta niiden hahmot saattavat olla omaperäisiä yksilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta viihdy kaupunkilaiselämän oravanpyörässä. Näistä seikoista johtuen Pölöstä on toisinaan... Continue Reading →

Minkälaiseen elämään arvostettu, mutta apurahojen varassa roikkuva kirjailija on kahlittu? Miksi suomentaa vuodesta toiseen ranskalaisia klassikoita kouralliselle lukijoita ja kirjoittaa sellaisia teoksia, joiden saama kriitikkoarvostus ei koskaan tule muuttumaan rahaksi? Antti Nylénin Häviö purkaa omakohtaisesti sitä, mitä on olla kirjailija yhteiskunnassa, jossa raha on kaiken mitta. Monologin kehyskertomuksena on viime vuoden keväästä alkanut työskentelyjakso, jota... Continue Reading →

Riad Sattouf Tulevaisuuden arabi 1 - Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984) WSOY Puhutaanko kaikkialla pakolaisista? Kertoiko Maikkarin uutisankkuri Syyrian kriisistä? Tässä ajassa on erittäin perusteltua lukea Riad Sattoufin sarjakuvaromaani Tulevaisuuden arabi 1 - Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984).  Se on neliosaiseksi kaavaillun sarjan avaus, joka vie lukijan syvälle Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Euroopan lähihistoriaan. Sattouf (s. 1978) on ranskalais-syyrialainen sarjakuvan-... Continue Reading →

Kukaan ei oo kenenkään Johanna Kustannus 2015 Musiikin tekemiseen liittyvistä tarinoista suosikkini on legenda siitä, kuinka Wigwam-yhtyeen Luulosairas-singlen kitarasoolo äänitettiin. Ilmeisesti tunnelma studiossa oli kireä. Kun kitaristi Nikke Nikamo alkoi soittamaan sooloa, hänen sormistaan irtosi muutaman sekunnin ajan keveää jazziin taittavaa ilmaisua. Sitten hänen yhtyetoverinsa huusivat hänelle tarkkaamosta “Soita kunnolla saatana!” tai jotakin sellaista. Tämän... Continue Reading →

Thomas Pynchonin pääteoksessa metsästetään rakettia, yhdytään, syödään banaaneja ja tapellaan mustekalan kanssa. Slothrop sukeltaa vessanpönttöön huuliharpun perässä. Slothrop paneskelee, ja samaan paikkaan osuu myöhemmin ohjus. Slothrop juoksentelee pukeutuneena viitaan, myöhemmin sika-asuun. Slothrop nai kaksitoistavuotiasta tyttöä. Slothrop nai kaikkea, mikä eteen sattuu. Slothrop on Rakettimies. Siinä Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren juoni tiivistettynä. Luutnantti Tyrone Slothrop ryntäilee ympäriinsä... Continue Reading →

Lehtemme lukijoille entuudestaan tuttu Saijaa Saijaa on vihdoin saanut debyyttialbuminsa uunista ulos, ja tuoksu on huumaava. Porilaisviisikko tarjoilee rouheita kitarasoundeja ja moniäänisiä melodioita uuden aallon hengessä. Kompit ovat nopeita, riffit iskeviä. Aloitusraita Sonta Santeri kertoo heti mistä on kyse. Tyylikkäät kitaramelodiat ja säröisä basso yhdistitetään absurdiin huumoriin. Kappale tuo jostain syystä mieleen edesmenneen humoristin ja... Continue Reading →

Junot Diaz: Vieraissakävijän opas rakkauteen, Like 2014, 222 s. Dominikaanisesta tasavallasta Amerikkaan kotiutunut Junot Diaz on kotimaassamme tuntemattomuus. Uusimman kirjan suomennosta sai odottaa kaksi vuotta ja se jää todennäköisesti harvojen, uudesta amerikkalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneiden huviksi. Englantia puhuvassa maailman osassa mies on kuitenkin niittänyt mainetta ja pokannut esimerkiksi erään arvostetuimmista kirjallisuuspalkinnoista, Pulitzer-palkinnon fiktiosta. Pulitzer–palkinnon saajat ovat... Continue Reading →

Sallan ja Miron matka maailman ympäri: Tarinoita. KHY Suomen Musiikki. Kuuntele levyä Spotifyssa. Harvoin tulee kuultua sellaisia levyjä, jotka jättävät minut niin pettyneeksi, kuin Sallan ja Miron matka maailman ympäri -yhtyeen debyyttialbumi Tarinoita. Ehkä on kyse vain omista henkilökohtaisista mielipiteistäni, kun en haluaisi kuulla enää yhtäkään kotimaista levyä, jolla on tanskalaisyhtye Mewin tuotannosta muistuttavia kitaravalleja.... Continue Reading →

Tapio Raunio ja Matti Wiberg (toim.): Eduskunta - Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Gaudeamus 2014. Suomen valtion hallinto perustuu edustukselliseen kansanvaltaan. Voiko äänestysinnon heikentyessä ja kansalaisten politiikantuntemuksen rappeutuessa enää kuitenkaan puhua täysimittaisesta demokraattisesta järjestelmästä? Puolueiden ja hallituksen rooli on vahvistunut, mutta missä vallan ydin todellisesti on? Eduskunta – Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla valottaa ansiokkaasti... Continue Reading →

Crash Reel Ohjaus: Lucy Walker **** Kevin Pearce lyö päänsä rajusti lumikourussa ja jää makaamaan elottomana rinteeseen. Nuori lautailijatähti oli juuri harjoittelemassa Vancouverin olympialaisia varten. Pearcen rankasta tarinasta kertoo dokumentti Crash Reel. Loukkaantumisesta alkaa taistelu, jossa risteävät lautailun sisäpiirit, äärilajien sponsorikoneistot ja Kevinin perhe. Perhekemian esittely vie aikaa, mutta syventää suhdetta hahmoihin. Ohjaaja Lucy Walker... Continue Reading →

Vanhan miehen tunnustuksia Jaakko Hintikka: Hän valitsi nimekseen Merrill Hintikka, WSOY 2014, 260 s. Aito rakkaus on liikkeellepaneva voima, loputtoman haaveilun kohde ja joillekin täyttä totta. Filosofi Jaakko Hintikka tunsi sydämensä ja kenties koko universumin liikahtavan, kun hän tapasi tulevan vaimonsa Merrillin. Tästä alkoi vuosisadan rakkaustarina, joka päättyi Merrillin kuolemaan vuonna 1987. Merril Hintikka oli Jaakko Hintikan toinen vaimo, filosofi ja yliopisto-opettaja. Tämän lisäksi hän olisi ilmeisesti... Continue Reading →