Alue- ja kuntavaalien äänestyspäivä on 13.4. Toki ennakkoon on voinut äänestää jo tätä ennen. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Toimivallaltaan aluevaltuustoa voi verrata hallintoneuvostoon. Siellä päätetään lähinnä isoista palveluverkkouudistuksista ja hallintosäännöstä, minkä lisäksi aluevaltuusto valitsee hyvinvointialueen johtajan. Lautakunnat taas tekevät aloitteita ja antavat lausuntoja erilaisista asioista. Aluehallitus voi ottaa lausunnot huomioon omassa päätöksenteossaan tai olla ottamatta. Aluehallinnossa viranhaltijoilla on melko runsaasti valtaa. Demokratian toteutumisen kannalta tätä voi pitää ongelmallisena, kun viranhaltijoita eivät ole äänestäjät valinneet.
Kannattaako aluevaaleissa äänestää?
Kannattaa sikäli, että äänestämällä voi vaikuttaa asioiden muuttamiseen. Lisäksi asetelmat ovat tasaveroiset, kun kenelläkään ei ole yhtä ääntä enempää käytettävissään. Uudella valtuustolla on mahdollisuus muuttaa hallintosääntöä, jolloin se pystyisi vaikuttamaan enemmän asioihin. Tämä vaatii tietenkin puolueiden välistä yhteistyötä. Nykyinen tilanne juontaa juurensa edellisen sote-uudistuksen valmisteluun, jota yritettiin ajaa läpi jo Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella 2015–2019.
Aikanaan läänien lakkautuksen yhteydessä esimerkiksi ELY-keskukset ja Aluehallintovirasto saivat organisaatiomallinsa valmiina valtiolta. Alun perin oli aikomus, että hyvinvointialueiden organisaatiomallista olisi sovittu parlamentaarisesti, eli siten että kaikki eduskuntapuolueet olisivat olleet siinä mukana. Tämä ei kuitenkaan lopulta toteutunut.
Kun alueet sitten saatiin muodostettua, oli silloinkin kiire. Niinpä kukin hyvinvointialue sai muodostaa oman organisaationsa itse. Tämä on johtanut johtoportaan ja hallinnon paisumiseen. Samalla hyvinvointialueiden kuitenkin on täytynyt etsiä säästöjä. Niinpä säästöt on tehty suorittavasta portaasta eli hoitohenkilökunnasta.
Taloudelliset reunaehdot vaikuttavat
Suomessa noudatetaan nykyään tiukkaa talouskuripolitiikkaa, mikä on tarkoittanut runsaasti menoleikkauksia. Sellaisia on tulossa vielä lisääkin. Tämä on heijastunut myös hyvinvointialueiden toimintaan.
Satakunnan alueen budjettia laadittaessa on otettu huomioon muun muassa sairastavuus, ikärakenne ja muu väestökehitys. Myös tulevaisuutta on pyritty ennakoimaan. Lienee suuri yksimielisyys siitä, että jatkossa ikäihmisiä on yhä suurempi prosentti väestöstä, mikä tietenkin tietää kustannusten kasvua. Tämä lienee varsin heikosti yhteensovitettavissa talouskuripolitiikan kanssa. Näin ollen hyvinvointialueet ovat joutuneet sopeutumaan budjettileikkauksiin.
Joskus on väläytelty ajatusta, että alueilla pitäisi olla verotusoikeus ongelman selättämiseksi. Aikeen kriitikoiden mukaan tämä voisi kuitenkin eriarvoistaa alueita ja johtaa shoppailuun alemman veroprosentin tai palveluiden perässä. Tällöin asia olisi hoidettava valtion verotusta muuttamalla. Oman paineensa muodostaa myös se, että hyvinvointialueiden on katettava toimintaa käynnistettäessä syntyneet alijäämät. Hallitus ei ole valmis pidentämään budjettien tasapainottamisen aikataulua, vaikka monet ovat pitäneet sitä liian kireänä. Kaikkiaan voidaan todeta, että aluevaltuutettuja odottavat jatkossakin kovat ja haastavat ajat.
Teksti: Rami Nummi
Pointti 2/25
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti