Onko teillä mitään Rieslingiä? Näin alkaa moni keskustelu tarjoilijan kanssa useassa suomalaisessa ravitsemusliikkeessä, kun keskustelu siirtyy juomapuolen valintaan. Jo Artturi Reinikainenkin sen tiesi, että riislinki on mitä mainioin, suomalaisen suuhun sopiva valkoviini, niin lausumisen kuin nautiskelun puolesta. Mutta mitä kaikkea tuo yksi maailman tunnetuimmista valkoisista rypälelajikkeista voikaan tarjota?
”Eikö Riesling ole aina hieman makeaa?” on yksi yleisimpiä oletuksia, joihin törmää keskusteltaessa valkoviineistä. Tosiasiassa harva rypälelajike on yhtä monipuolisesti itseään ilmaiseva ja käyttöyhteyksiltään muovautumiskykyinen. Koska Riesling vaatii pitkän kasvukauden ja suhteellisen viileän ilmaston, kehittyy siihen tyypillisesti raikas happorakenne. Tämä ominaisuus on tärkeä tasapainottava tekijä makeiden viinien valmistuksessa, joten edellä mainittu ennakkokäsitys ei ole täysin tuulesta temmattu. Toisaalta vähintään yhtä suosittu tyyli on kuiva (trocken) ja raikkaan hedelmäinen ruokapöydän moniottelija.
Riesling on vanha lajike, jonka 590-vuotissyntymäpäivää juhlittiin vastikään 13. maaliskuuta. Saksan Viinitiedotuksen nettisivuilla selvennetään, että kyseisenä päivänä, vuonna 1435, sana Riesling on ensimmäistä kertaa dokumentoitu kauppakirjaan. Lajikkeen varsinaiset juuret siis todennäköisesti ylettyvät jopa pidemmälle historiaan ja ovat vahvasti kiinni Saksan maaperässä, jossa sitä edelleen viljellään eniten maailmassa. Myös Ranskan ja Saksan rajalle, edellä mainitun puolelle, sijoittuva Alsacen viinialue on tunnettu laadukkaista ja kypsytyspotentiaaliltaan erinomaisista Grand Cru Rieslingeistä. 2000-luvulla Riesling on löytänyt jalansijaa niin ikään uudesta maailmasta, erityisesti Yhdysvalloista. Ilmastonmuutoksen myötä uusia viinialueita valjastetaan käyttöön yhä pohjoisimmilla leveysasteilla, joten viileässä viihtyvä ja hyvää mainetta nauttiva Riesling on looginen valinta näille tarhoille. Kääntöpuolena on klassisten viinialueiden samanaikainen lämpeneminen, mikä haastaa erityisesti rakenteellisten ominaisuuksien, kuten happojen ja sokereiden, eli potentiaalisen alkoholin, tasapainoisen kehittymisen.
Rieslingin suosion takana on todennäköisesti juuri sen monipuolisuus. Gastronomisesti tarkasteltuna sen rakenne tukee monenlaisia ruokia sopien suomalaisesta joulupöydästä juhannuksen kautta rapujuhliin! Tyyleistä löytyy niin ikään hedelmäisiä ja puolikuivia seurusteluviinejä, kehittyneen petrolisia makupommeja, raikkaita kuohuviinejä sekä jalohomeen aateloimia hunajaisia jälkiruokahelmiä. Toisaalta kaikkia tyylejä yhdistää tietty tunnistettava primääriarominsa eli rypäleelle tyypillinen ominaisaromi, minkä perusteella kyseinen rypälelajike on helppo tunnistaa, vaikka sokkona. Parhaiten Rieslingin, kuten monien muiden lajikkeiden, monipuolisuuden ymmärtää maistelemalla erilaisia versioita rinnakkain, tasting-hengessä. Tämä onnistuu helposti ihan kotioloissa Alkon asiantuntijan avustaessa tarpeeksi erilaisten viinien valinnassa, mutta monet ravintolat tarjoavat myös räätälöityjä ja ohjattuja maistelutilaisuuksia. Etuna näissä on, ettei itse tarvitse ostaa useaa kokonaista pulloa, minkä lisäksi kehittyneempiä pullotteita voi olla haastava löytää.
Tänä päivänä viinistä puhuttaessa on syytä muistaa myös alkoholittomat vaihtoehdot. Alko julkaisi tammikuussa vuoden 2025 trendikatsauksen, jossa alkoholittomien juomien tyylien ja käyttöyhteyksien monipuolistuminen nähtiin voimakkaan nousujohteisena trendinä. Alko julkaisi alkuvuodesta myös myyntilukujaan, ja raportista ilmeni, että alkoholittomien tuoteryhmän myynti nousi 3,5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna samalla, kun Alkon kokonaismyynti laski 7,4 prosenttia. Yhdeksän viime vuoden aikana Alko kertoo heidän alkoholittomien tuotteiden myyntinsä viisinkertaistuneen, ja markkinan arvioidaan edelleen kasvavan. Tarkasteltaessa alkoholittomien viinien valikoimaa Alkossa on noin puolet valkoviineistä Riesling pohjaisia. Myös rypälepohjaisista alkoholittomista kuohuviineistä löytyy useampaa Riesling-kuohuvaa. Eikä ihme. Jo edellä mainitut rakenteelliset seikat, kuten sokerin ja hapokkuuden tasapaino, ovat otollisia elementtejä alkoholittoman viinin ryhdikkyyden säilyttämisessä. Parhaimmat kategorian Rieslingit eivät automaattisesti edes vaikuta alkoholittomilta, joten viinin vakiintuminen pohjoismaiseen arkiseenkin ruokapöytään voi olla entistä lähempänä.
Valtakunnallisia Riesling-viikkoja vietetään toukokuussa jo neljättätoista kertaa. Saksan Viinitiedotuksen järjestämä kaksiviikkoinen tempaus haali viime vuonna mukaansa noin 50 ravintolaa ja viinibaaria levittäytyen viiteentoista kaupunkiin. Porissa Riesling-viikkoja vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2016 silloisessa Cafe Elbassa, minkä jälkeen perinnettä on pyritty jatkamaan Gallen-Kallelankadulla toimineissa viinibaareissa. Myös uusin viinibaarikentän tulokas, Vinko, osallistuu 12.–25.5.2025 ajoittuvaan makujentäyteiseen tapahtumaan. Toivoa sopisi, että tulevaisuudessa erilaiset tapahtumat ja tempaukset houkuttelisivat useampia kaupungin ravintoloita mukaan tuomaan viinikulttuuria lähestyttävämmäksi kuluttajille. Viini on loppupeleissä ihan tavallinen maataloustuote ja ruokajuoma, jonka tarkoitus ei ole aiheuttaa etikettiahdistusta tai vähemmyydentunnetta. Päinvastoin! Nautitaan avoimin mielin viinimaailman tarjoamasta moninaisuudesta oman maun mukaan – ja vastuullisesti.
Teksti: Sara Tammelin
Pointti 2/25
Kirjoittaja on porilainen opintovapaata viettävä viinimestari
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti