Porin Noormarkkuun rakennetaan TNT-tehdas, joka herättää paikallisissa niin innostuneita kuin huolestuneitakin tunteita. Niin on myös Porin yliopistokeskuksen opiskelijoissa.
Porin Noormarkkuun nousee TNT-räjähdetehdas, jonka tuotannon on määrä alkaa vuoden 2028 aikana. Hanke on herättänyt paikallisissa reaktioita puolesta ja vastaan.
Tehdas toisi vireyttä Noormarkkuun ja sen lähiseudulle. Se myös pistäisi Porin kartalle Euroopan tasolla asti, sillä tällä hetkellä EU-alueen ainoa TNT:tä tuottava tehdas sijaitsee Puolassa. Suomi parantaisi niin omaa kuin koko EU:nkin sotilaallista huoltovarmuutta ja lisäisi turvallisuutta.
Toisaalta tehtaalla olisi vääjäämättä vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteen. Tehdas rakennetaan Noormarkun keskustan ja Poosjärven välimaastoon metsäiselle alueelle. Poosjärvi on harvinaislaatuista lintuvesialuetta ja suojeltavaa Natura 2000 -aluetta. Osaa pelottaa myös räjähdys- ja kemikaalionnettomuuksien uhka.
Mutta mitä mieltä ovat porilaiset opiskelijat – tähdet, joissa loistaa maakuntamme tulevaisuuden valo? Pelottaako TNT-tehdas?
Kauppatieteiden opiskelija Akseli Alarautalahti ei näe syytä pelolle.
– Kaikessa teollisuudessa on riski, että jotain menee vikaan. En koe, että tässä olisi isompaa riskiä, kuin muissakaan tehtaissa. TNT on räjähteenä vakaa, hän sanoo.
Hankkeen vastustajia huolettaa tehtaan sijainti. Vaikka tehdas rakennetaan metsään, lähin asutus sijaitsisi siitä vain kilometrin päässä. Alarautalahti ymmärtää sen herättävän ilman epäilystäkään ikäviä tunteita.
– Empatisoin pelon tunnetta, mutta sitä pitäisi pyrkiä rationalisoimaan. Tehdas vaikuttaa maisemaan, mutta ei turvallisuuteen. Turvallisuuden kannalta on hyvä Suomelle, että pystyy tuottamaan itse räjähdeaineita. Se nostaa huoltovarmuutta, hän huomauttaa.
– Toki ympäristö on aina huolenaihe, mutta en usko, että tästä projektista tarvitsisi olla huolissaan, kun on vastuullinen toimija, jolla on kaksi muutakin räjähdetehdasta Suomessa.
Tehdasta kaavailevalla yrityksellä, Forcitilla on räjähdysainetehtaita Hangossa ja Vihtavuorella. Yritys on toiminut alalla 130 vuotta ja painottaa kotivisuillaan muun muassa toimivansa turvallisuus edellä ja kestävä kehitys liiketoiminnan ytimessä
Kylteri näkee tehtaassa pelkästään mahdollisuuksia. Tehdas työllistäisi suoraan 70 ihmistä ja epäsuoraan vielä enemmän. Lisäksi TNT:n vienti ulkomaille tekee hankkeesta taloudellisesti kannattavan.
Ei pelota, mutta mietityttää
Myös digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön opiskelija Sara Tammelin näkee hankkeen hyvien puolien tulevan huoltovarmuuden, rahavirran ja työpaikkojen puolelta.
– Pori on ollut pitkään muuttotappiollinen, teollisuus- ja työläistaustainen kaupunki. Tuntuu luontevalta, että jos Pori kasvaa, se kasvaa tehtaasta, hän toteaa.
Reaktio ei ole kuitenkaan ollut pelkkää aukotonta positiivisuutta. Tehtaalla tuskin on esteettisesti parantavaa vaikutusta alueen maisemaan.
– Siitä ei varmaan tehdä mitään maisemaan sopivaa, hienoa puita ja kalliota muistuttavaa, vaan mennään turvallisuus edellä, hän naurahtaa.
– Mutta koska Suomi on sääntö-Suomi, on varmaan aika tarkat määräykset ja tutkimukset, kuinka lähelle tehdas saa tulla ja miten se vaikuttaa maisemaan.
Pelkotunteita hanke ei ole nostanut pintaan. Hän ei osaa, eikä oikeastaan jaksakaan ajatella kauhuskenaarioita. Hänestä on todennäköisempää, että jokin muu katastrofi tapahtuu, kuin että tehdas räjähtää.
Toisaalta hän myöntää, että hän saattaisi ajatella uhkakuvia eri tavalla, jos hänellä olisi tai hän haluaisi lapsia. Mutta niiden sijaan mieltä varjostaa haittavaikutukset ympäristöön.
Tammelinin isä on lintuharrastaja, jonka mukana hän on kulkenut linturetkillä.
– Olemme huomanneet, että pienetkin asiat kotitalon ympäristössä, kuten rehevöityminen tai kasvuston vieraslajit, vaikuttavat linnustoon niin paljon, että miten tuollainen tehdas vaikuttaisi? Varmasti tulee vaikuttamaan, hän sanoo.
Hän kuitenkin uskoo ja toivoo, että hankeprosessissa ympäristövaikutuksia käydään syvällisesti läpi ja se toteutetaan niin ympäristöystävällisesti, kuin mahdollista on. Eikä tehtaan rakentaminen ole hänestä pelkästään väärin, koska jostain talouskasvua täytyy saada.
– Mutta voisi se kasvu tulla muustakin kuin räjähteistä, vaikka kulttuurista.
Teksti ja kuvat: Ida Ekroth
Pointti 3/25
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti