Jos kylmä kahvi kaunistaa, mitä voidaankaan saada aikaan talviuinnilla ja kokonaisvaltaisella kylmäaltistuksella?
Sosiaalinen media on villiintynyt avantokuvista ja uusia julkisia saunoja sekä ympärivuotisia uintipaikkoja on auennut viime vuosina useampia. Niin tapahtui vihdoin myös meillä Porissa, kun Rauha Sauna & Lounge avasi ovensa marraskuun alussa. Innostuin itsekin selvittämään, onko lähes nolla-asteiseen jokiveteen oikeasti ihanaa pulahtaa, ja miltä tuntuu se kuuluisa euforinen olo jälkeenpäin.
Otan suunnaksi Kirjurinluodon, jonne maisemaan sovitettu uudisrakennus nousi pitkän lupaprosessin jälkeen lopulta yllättävänkin nopeasti. Uusi teknologia ja digitaalisuus näkyvät vasta-avatussa paikassa moneen otteeseen. Vakiokävijät kirjautuvat sisään QR-koodilla oman applikaation kautta, ovet ja pukukaapit toimivat sähköisillä rannekkeilla ja jopa saunan kiukaiden kannet avautuvat ja sulkeutuvat optimaalisen lämmön ja energiatehokkuuden aikaansaamiseksi. Löylyä saa onneksi heittää itse! Niin myös teen, sillä +2 asteiseen luonnonveteen kastautuminen tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, vaikka laituri näkyy ikkunasta muutaman metrin päässä.
Suomessa on paljon talveen, lumeen ja kylmään liittyvää sanastoa. Yli 20 vuotta kylmävesiuintia harrastanut ja talven hyvinvointia tukevista vaikutuksista kirjan kirjoittanut toimittaja ja viestinnän kouluttaja Tiina Torppa toteaa, kuinka puhuessamme kylmävesiuinnista, avantouinnista tai talviuinnista, tarkoitamme suurin piirtein samoja asioita kokemuksen ja kehollisten vaikutusten kannalta. Kylmäaltistuksen tutkittuja fysiologisia vaikutuksia onkin laajasti: vaikutuspiiriin luetaan muun muassa kivunlievitys ja palautuminen, positiiviset seuraukset mielialassa, stressinsietokyvyn ja immuniteetin vahvistuminen sekä terveellisenä pidetyn ruskean rasvan runsaampi määrää kehossa. Kuulostaa siltä, että Suomen (vielä) kylmässä talvessa voisikin olla jotain ytyä.
Stereotyppinen suomalainen on karaistunut, kylmä ja sisäänpäin kääntynyt. Toisaalta olemme tunnettuja myös maailman onnellisimpana kansana. Mistä on kyse? Tarkasteltaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansantaudeiksi luokittelemia sairauksia, voimme havaita, että säännöllisestä kylmäaltistuksesta – vaikka vain pakkaspäivän ulkoilusta – voi olla hyötyä yllättävän monen kroonisen tilan hoidon tukena. THL:n listalta löytyvät muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat, joihin voi saada helpotusta kylmäaltistuksesta. Listauksessa mainitaan lisäksi lihavuus merkittävänä riskitekijänä kansantautien aiheuttajana Suomessa, ja sen torjunta nostetaan yhdeksi kansantautien ehkäisyn keinoksi. Aineenvaihdunnan kiihdyttäjänä talviuinti vaikuttaisikin olevan oiva uusi harrastus näin tammikuussa – tätä kirjoittaessani – joulukilojen väsyttämänä, sen ainaisen uuden ja terveellisemmän vuoden alkaessa.
Tästä kaikesta inspiroituneena lähestyin hyistä virtaa. Motivaatiota kastautumiseen lisäsi ”rekrytoimani” valokuvaaja – asiakaspalvelija Aino. Ja siellä sitä oltiin, kaulaa myöten kylmässä vedessä. Uimaan en sentään intoutunut, vaan roikuin visusti kiinni tikkaissa hypotermian pelossa. Mutta +2 asteisesta vedestä -2 asteiseen talvi-ilmaan noustessani oloni oli itseasiassa mitä mainioin. Tunsin kuinka veri virtasi koko kehossani, ja ajatus tuntui samaan aikaan kirkkaalta ja seesteiseltä. Noin 40 henkeä samanaikaisesti vetävä sauna helli pulahdusten välillä ja mahdollisti jopa neljä toinen toistaan pidempää kastautumiskertaa. En usko, että saavutin vielä sitä kuuluisaa euforiaa, mutta tulihan tästä kombinaatiosta nyt hyvä olo!
Itsen johtaminen, aikatauluttaminen, samanaikainen useiden tehtävien suorittaminen, epäergonomiset asennot ja pitkät istumisajat. Kuulostaako tutulta? Näin opiskelijana halusin syventyä tarkemmin kylmäaltistuksen tiettyihin vaikutuksiin: miten harrastuksen jatkaminen voisi auttaa minua palautumisessa ja stressin helpotuksessa kivunlievitystä unohtamatta? Kirjastosta löytyvässä Tiina Torpan Kylmä kutsuu – hyvinvointia talvesta -teoksessa (2021) kylmäaltistuksen hyötyjä sekä riskejä käsitellään selkokielisesti, kattavasti ja viihdyttävästi. Kirjassa tutkija Pirkko Huttunen kuvaa mielialan biologisia taustoja hermosolujen ja niiden liitoskohtina olevien synapsien kautta: ärsykkeiden siirtyessä erittyy välittäjäaineita – noradrenaliinia, serotoniinia ja dopamiinia – jotka kaikki vaikuttavat positiivisesti tunne-elämään ja mielialaan, unen säätelyyn sekä muistiin ja sitäkin kautta oppimiseen.
Pitkäkestoiset heikentävät muutokset edellä mainituissa välittäjäaineissa voivat aikaansaada stressiä tai jopa masennusta. Huonosti nukutun yön jälkeen on selvää, ettei luennot maistu. Torpan mukaan selkeää näyttöä kylmäaltistuksen unta parantavista vaikutuksista ei vielä ole, mutta itse ainakin – useiden harrastukseen hurahtaneiden tavoin – huomaan raukeuden ja tyyntyneen mielen melko nopeastikin. Vaikutukset ovat toki yksilöllisiä. Olen esimerkiksi kokenut aina, että vaikka kuinka hikijumppaisin kroppani uuvuksiin voima- tai kestävyysurheilulla, mieli silti juoksee. Vastaavaa mielen tyhjentymistä olen aikaisemmin kokenut vain joogan kautta. Tärkeintä onkin löytää oikeat keinot omalle keholle.
… Ja koska oma keho ei ole enää kaksikymppisen, luentosalissa istuminen ja tietokoneen äärellä vietetyt tunnit vaativat veronsa erityisesti niska- ja hartiaseudulla. Oman kuormituksensa tuo kieltämättä myös älypuhelimella kulutetut epäergonomiset minuutit (lue: tunnit). Vaihdan sosiaalisen median Torpan kovakantiseen ja huvitun eräästä kivunlievitykseen liittyvästä ilmiöstä: kulutusyhteiskunnassa luotamme automaattisesti kalliilla vempaimilla annettuihin laitehoitoihin ja kylmäsuihkeisiin, vaikka voisimme hankkia saman altistuksen jopa ilmaiseksi avannosta. No, niin karaistunutta minusta ei vielä tullut, että ilman saunaa jäihin ponkaisisin, joten muutamia euroja siitä on kai oltava valmis pulittamaan – opiskelija-alella kuitenkin.
Vuoden alku on klassisten bucket list -koontien aikaa. Haastankin sinut pohtimaan, mikä juuri tällä hetkellä inspiroi. Mitä olet ehkä aina halunnut kokeilla tai toteuttaa, mutta aika, varallisuus tai uskallus ei ole (muka) riittänyt? Toivon, että rohkenet unelmoida ja astua pois mukavuusalueelta – tai laiturilta –kohti hyytävän hienoja kokemuksia!
Kirjoittaja on ollut mukana Rauha Sauna & Laungen avaamisessa työntekijänä, mutta tekstiä ei ole tehty mainosmielessä! Jokainen valitkoon edelleen omat taistonsa.
Teksti: Sara Tammelin
Pointti 1/26
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti