Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetty kaksipäiväinen festaripläjäys tarjoili monipuolisia makuja musiikista mieltyneille. Porisperen virallinen somemarkkinointitiimi oli laatinut neljä luokitusryhmää artistikattauksestaan. Nämä luokittelut toimivat eräänlaisina ohjenuorina, joiden avulla ihmiset pystyivät helposti kartoittamaan, mikä kolahtaa omaan makuun. Kaikenlaista kaikille! Tämän vuoden Porisperen asuvaihtoihin kuului Hittispere, Räppispere, Hevispere sekä Punkspere.
Hittispere koostui radiosta tutuista artisteista, joiden naamoihin ja ääniin jokainen on varmasti törmännyt: Sanni, Egotrippi, Ellinoora sekä Olavi Uusivirta.
Sanni ei meitä sytyttänyt, eikä hän vaikuttanut itsekään Porista syttyvän.
”Tulin just Losist, mut kyl Poris on kivempaa”, hän silti väitti.
Olavi Uusivirta puolestaan taikoi valovoimaisuudellaan auringon paahteen lauantai-iltaan. Lämmin energia huokui lavalta yleisöön, ja pääsimme kokemaan sen hetken, kun ollaan kesä näin.
”Porispere palvelee räppikansaa, luvassa on riimejä ilman ansaa”, luriteltiin Porisperen Instagramissa 30.06.2025.
Sitä oli Räppispere artistien Atomirotta, Lähiöbotox, Gasellit ja Good Boys tarjoilemana. Gasellit ovat viihdyttäneet kansaa festareilla viimeiset 15 vuotta ja jäävät nyt keikkatauolle. Jälleennäkemisestä ei ole takuuta, mutta tästä huolimatta bilettämisemme jäi lyhyeen, sillä piti rientää paikka-apajille Good Boysien keikkaa varten.
Iloiset toimittajat eturivissä.
Hevisperen osalta tänä vuonna Kirjurinluotoa jyrisyttivät raskaan sarjan soturit Turmion Kätilöt, Bloodred Hourglass, Viikate & Kotiteollisuus.
Trenditietoisina suurkaupunkien kasvatteina emme tällä kertaa pureutuneet suomalaisen tuskan ja hien maailmaan suurella antaumuksella. Oli kuitenkin selvää, että suuri osa vieraista oli tullut Turmion Kätilöitä fanittamaan. Yhtyeen show on muuttunut vuosikymmenten saatossa suuremmalle yleisölle soveliaammaksi. Se olikin paikallaan, sillä eturivistä bongattiin myös erään festarivieraan jälkikasvua, joka luontevasti värvättiin bändin toimesta ”kätilöksi”, joka on yhtyeen hellittelynimi kuuntelijakunnastaan.
Vielä viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Punkspere ja sen häiriintyneet hepokatit: Seksihullut, Sex Pistols feat. Frank Carter, Klamydia & The Sounds.
Seksihullut hulluttivat seksiänsä niin, että housut tipahtivat maahan ja leuka naksahti auki. Solisti Sirpa Järvenpään raaka paljaus sykähdytti koko elimistöä rehdin punkin merkeissä.
Sex Pistolsien vanhat ukot soittivat varmalla ammattitaidolla antaen nuoruudelle tilan loistaa. Carterin kloppi hyppäsi yllättäen yleisön sekaan ja villitsi heidät mosh pittiin. Vasemmalla kädellä repäistyksi, hieman kädenlämpöiseksi hommaksihan se jäi, mutta söpöä se oli ja hauskaa ihmisillä riitti.
Rytmejä ryhmitysten ulkopuolelta
Kaikkia artisteja ei Porisperen esittämistä ryhmityksistä kuitenkaan nouse esiin. Näitä olivat Herra Ylppö, Apulanta, Saimaa, Ursus Factory, Absoluuttinen Nollapiste, Ismo Alanko, Kuusumun Profeetta ja Rebekka Holi.
Saimaa korkkasi festivaaliriehan alkuun taidolla, leikkisyydellä ja hitokseen hyvällä musiikilla. ”Suomen paras bändi”, yleisöstä huudettiin, eikä siihen voinut kuin nyökätä. Ursus Factoryn pojat puolestaan täyttivät Lagunitas Stagen äärimmilleen komeilla jerseypuseroillaan ja apinanraivoisella meiningillä.
Absoluuttinen Nollapiste kirjaimellisesti räjäytti tajuntamme, kun yksi toimittajistamme pyörtyi keikan aikana. SPR-joukot kirmasivat pikaisesti paikalle ja toimitus pääsi takaisin jaloilleen festarikuhinaa jatkamaan. Porispere hoitikin kokonaisuudessaan tapahtumastaan turvallisen ja mutkattoman maaliin saakka. Pisteet siitä! Absoluuttisen Nollapisteen esiintyminen on harvinaista jo itsessään, mutta erityisesti Porissa, sillä yhtye on viimeksi nähty täällä vuosina 2014 ja 2003.
Ismo Alanko. Herra Suurtaiteilija. Keikkaa on takana vain muutamia minuutteja, kun yleisössä jo vaaditaan Ismoa presidentiksi. Tämän miehen lavakarisma nielaisi Kirjurinluodon kitaansa. Kansanklassikon ”Taiteilijaelämää” soidessa Ismo leipoi yleisöstä yhteisön. Lokkilavan edessä olimme kaikki Suurtaiteilijoita.
Ihana, ihana Rebekka Holi toi keväisen raikkaan tuulahduksen autenttisuudellaan. Eikä pelkästään solistin toimesta. Keikan jälkeen monet halusivat varta vasten käydä kehumassa artistia. Bändin jäsenet suorastaan sulattivat sperettäjien sydämet.
Ja kuka voisikaan unohtaa Kuusumun Profeettaa sekä Porin elävää taiteilijalegendaa Mika Rättöä. Kuusumun Profeetta keinutti yleisön pehmeän utuiseen tunnelmaan, kuin veden alle tai tähtitaivaalle, sulkien yleisön maagiseen syleilyyn. Bändi soitti yhtenäisesti ja virheettömästi koko keikan, mutta eritoten Mika Rätön laulu, soitto, elekieli sekä syvä musiikkiin uppoutuminen tekivät keikasta ikimuistoisen. Oli ihastuttavaa, kun Rättö nousi jokaisen kappaleen jälkeen kiittämään kauniisti yleisön suosionosoituksia.
Kokonaisuus oli herkullinen
Uskon, että te siellä ruudun toisella puolen mietitte jo kuumeisesti: ”Joo joo, artistit jees, mutta MITÄ MUUTA? OLIKO SAFKAA? SAAKO SIELTÄ BISSEÄ? LÖYTYYKÖ HUUSSEJA? SATOKO SITÄ VAI EI? HÄ!?”
Lokkilavan kuuloetäisyydelle totuttuun tapaan kärrätyt ruokavaunut tarjoilivat jälleen kattavasti makuja festarikansalle. Reposaarelainen Smoky Morris veti meitä puoleensa savustetulla briskettiburgerillaan, joka suorastaan suli suuhun. Jonoista päätellen purilaiset vetivät pisimmän korren, ja ei suotta, sillä hampurilainen on muodossaan festariruokien aatelia.
Festareilta hauskana uutuutena löytyi karaoketeltta, jossa pääsi mukavasti lähikuppilan tunnelmiin. Mikin ääreen uskalsi moni, ja jono laulamaan venyi perjantai-illasta lauantaipäivään saakka. Esiintyjiä riitti amatööreistä vetonauloihin, mutta jokainen heistä pääsee nyt hyvällä omatunnolla kutsumaan itseään festareilla esiintyneeksi taiteilijaksi.
Porispere oli kaikin puolin koherentti kokonaisuus. Siitä paistoi läpi oma tyyli, jota tapahtuma kantaa ylpeästi vuodesta toiseen. Kirjurinluodon kesäteatterin lavalla sijaitseva Lagunitas-stage, niin sanottu indiekeidas, oli festariviikonloppumme kiintopiste. Tapahtuman laaja ja onnistuneesti laadittu artistikaarti osoittautui selkeäksi vahvuudeksi.
Porispere todella toi musiikin ihmisten äären. Viikonlopusta jäi käteen monia uusia artisteja, joita seuraavankin kerran menisimme ilolla, innolla ja mielenkiinnolla kuuntelemaan ja ihastelemaan.
Teksti: Kristiina Karell & Jooa Savolainen
Kuvat: Julia Saarinen
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti