Räjäyttäjät: Awopbopaloopop Alopbam RÄJÄ!
Ektro, 2013.
****
Räjäyttäjien lausumakelvottomasti nimetty toinen albumi Awopbopaloopop Alopbam RÄJÄ! tarjoilee keikoilta tuttua räjämeininkiä kompaktisti cd-levylle ja vinyylille prässättynä. Hiki ja kikkelit haisevat likaisen kitarasärön ja laulajan epämääräisen vinkunan läpi. Kyseessä on siis paluu rock-musiikin juurille, syvälle maan syvyyksiin, aina sen pyhään ytimeen asti.
Yhtyeen katuporalla silotelluissa kappaleissa on runsaasti tarttumapintaa. Keppanaa käsissään puristavan kuuntelijan jalat hakkaavat tahtomatta tahdissa, ja hiki virtaa kuin liikalihavalla toimitusjohtajalla konsanaan. Pian silmät täyttyvät hullunkiillosta. On pakko räjäyttää.
Albumimuotoisena teoksena levy ei ehkä ole kaikkein koherenteimpia. Olennaisinta Räjäyttäjissä on kuitenkin vaarallisuus ja se kuuluu myös levyltä. Keikkojen räjähdysherkkyys on saatu oivasti kaapattua, tallennettua iloksemme ikuisesti.
Onko Räjäyttäjissä suomirockin tulevaisuus? En tiedä. Kiitän vain luojaa siitä, että tällainen orkesteri on olemassa.
Teksti: Aleksi Malinen
Porin ylioppilaslehti 
Vastaa