Helmikuun 12.päivänä 2018 Osa Minua -näyttelyn projektiryhmä järjesti tiedotustilaisuuden Porin yliopistokeskuksessa. Pointti kävi jututtamassa näyttelyn tekijöitä ja tutustumassa tarkemmin näyttelyn ideaan ja sen lähtökohtiin.
Osa Minua -näyttelyprojekti sai alkunsa viime vuoden syksyllä, kun Porin kaupunki lähestyi kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman johtajaa Anna Sivulaa. Suunnitelmana oli yhteistyön kautta luoda projekti, joka edistäisi kulttuurien välistä vuorovaikutusta, kaupunkilaisten hyvinvointia ja aluekehitystä. Näyttelyn toteuttajiksi valittiin Porin yliopistokeskuksen kyseisessä koulutusohjelmassa opiskelevat Heini Järvenpää, Sofia Malinen, Petra Nikula, Toni Salikka ja Zagryda Sandholm.
“Kaikki alkoi oikeastaan siitä toteamuksesta, että jokaisella on oikeus ilmaista itseään pukeutumisen kautta.”, Salikka toteaa. Projektin päämäärä ei ollut kuitenkaan alusta asti selkeä, vaan muotoutui vähitellen. Näyttely ja valokuvien kautta ilmenevä visuaalisuus koettiin lopulta kaikista parhaimmaksi keinoksi saada ihmiset keskustelemaan tärkeistä asioista. Malinen kuitenkin huomauttaa, että kyse ei ole vain valokuvanäyttelystä, vaan kokonaisteoksesta, jossa valokuvien ja tekstien yhdistelmällä tuodaan esille näyttelyn näkökulman eli huivin syvällisempiä kerroksia. “Meille oli tärkeää, että näyttelyssä korostuu tasa-arvo, suvaitsevaisuus, itsemääräämisoikeus ja erilaisuuden ymmärtäminen.”.
Huiviin kohdistuneet näkökulmat ovat herättäneet runsaasti keskustelua ja yleisesti mediassa on tuotu esille vain huivin käyttöön kohdistuvia negatiivisia mielipiteitä. Tämän vuoksi projektiryhmä koki tärkeäksi korostaa huivin eri merkityksiä ja tarkoitusperiä. “Oli oikeastaan jopa yllättävää huomata, kuinka ulkoisesti niin pieni vaatekappale voi merkitä niin paljon ja pitää sisällään eri merkityksiä”, Malinen kertoo. Joku voi huivin kautta kunnioittaa uskontoaan, kun taas jollekulle muulle huivi on arvokas onnenvaate tai kenties lahja tärkeältä ihmiseltä. “Kaikilla ihmisillä on jotain aineellista tai aineetonta, joka on heille tärkeää ja osa heitä.”, Sandholm kiteyttää.
Haastateltaviksi valikoitui sekä maahanmuuttajia että suomalaisia naisia. Näyttely pyrkii huivin kautta tuomaan esille kymmenen eri naisen kulttuurillisia näkemyksiä sekä omakohtaisia kokemuksia huivin käytöstä. Osa haastateltavista löytyi Liinaharjan vastaanottokeskuksesta. Projektin ohjaajana toiminut Porin kaupungin projektisuunnittelija Soniya Raissi kuitenkin kertoo, ettei haastateltavien löytäminen ollut helppoa. “Hyvin moni kieltäytyi heti. Harva oli halukas kertomaan tarinaansa ujouden vuoksi tai kritiikin pelossa. Oli tärkeää ensin luoda keskinäistä luottamusta ja saada aikaiseksi hyvä ilmapiiri.”.
Porin kaupungin tehtävänä on tukea ja voimaannuttaa maahanmuuttajanaisia ja saada heidän äänensä kuuluville. Osa Minua -näyttely on yksi kaupungin projekteista, joka edesauttaa tätä. Näyttely antaa naisille mahdollisuuden kertoa tarinansa ja samalla se antaa suomalaisille mahdollisuuden tutustua ja ymmärtää maahanmuuttajia paremmin. “Halusimme projektin avulla myös tarjota opiskelijoille mahdollisuuden päästä kehittämään ja hyödyntämään oppimiaan taitojaan käytännössä.”, Raissi toteaa.
Projektiryhmän jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että ovat päässeet hyödyntämään omia vahvuuksiaan projektin aikana. Malinen kertoo opiskelleen valokuvaamista viiden vuoden ajan ja koki projektin taiteellisen toteutuksen omakseen. Näyttelyn ulkoasu onkin hänen suunnittelemansa. “Musta väri edustaa näyttelyssämme vahvaa ihmistä, minkä vuoksi myös näyttelyn nettisivut ja henkilökuvat ovat mustalla pohjalla.” Väri ei myöskään vie huomiota pois itse kuvattavasta, vaan keskittää huomion juuri henkilöön ja huiviin. Järvenpää ja Nikula puolestaan hoitivat haastattelut ja kirjoitukset näyttelyä varten. “Ryhmähenki on pelannut tosi hyvin, eikä ketään jätetty kamppailemaan yksin tehtävien kanssa. Kaikki ovat auttaneet ja tukeneet toisiaan”, Järvenpää kertoo.
Malinen ja Järvenpää korostavat, että koulutusohjelmasta saaduista opeista on ollut runsaasti hyötyä. Etenkin kulttuurituotannon oppiaineesta saadut taidot ovat olleet hyödyllisiä ja erilaiset kenttäkurssit ovat valmistaneet haastatteluiden työstämiseen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
“Projektin aikana monet viikonloppuillat tuli vietettyä koululla projektin suunnittelun parissa.”, Järvenpää sanoo hymyillen. Hän kuitenkin korostaa, että vaikka projektien suunnitteleminen on aikaa vievää, kaikkien kannattaa ottaa haaste rohkeasti vastaan, jos siihen vain ilmenee tilaisuus. “Näyttelyn toteuttaminen on ollut hyvin opettavaista ja tästä on saanut hyvää käytännön kokemusta, josta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa”, Malinen kiteyttää.
Malinen ja Järvenpää haluaisivat, että ihmiset tulisivat rohkeasti kysymään heiltä lisää tietoa näyttelyn aiheesta, jos jokin asia jää epäselväksi. “Meillä on paljon faktatietoa, olemme perehtyneet erilaisiin näkökulmiin ja sitä kautta uskomme, että pystymme vastaamaan kysymyksiin avartavasti ja tasapuolisesti.” Molemmat heistä toivovat, että ihmiset yrittäisivät tutustua uskaliaammin oman sosiaalisen kuplansa ulkopuolella oleviin ja pyrkivän ymmärtämään heitä enemmän. Juuri tätä kanssakäymistä Osa Minua -näyttely pyrkii edistämään.
Teksti: Anna Kimpimäki
Osa Minua- näyttelyn aikataulu:
Näyttelyn avajaiset:
Aika: 26.02.2018 klo 16.30
Paikka: Kauppakeskus Puuvilla
Osoite: Siltapuistokatu 14, 28100 Pori
-Kauppakeskus Puuvilla: 26.02-11.03.2018
-Promenadikeskus: 13.03-25.03.2018
-Porin kaupunginkirjasto 28.03-07.04.2018
Näyttelyn tekstit ovat suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi ja dariksi. Lisätietoa näyttelystä voi löytää sen nettisivuilta, jonne näyttelyn aineisto tullaan myöhemmin julkaisemaan: https://www.osaminua.com Tuoreita uutisia näyttelystä voi lukea täältä: https://www.facebook.com/osaminua/
Porin ylioppilaslehti 
Vastaa