Kirjaa kolmella tavalla

Kun Johannes Guttenberg kehitti 1400-luvun puolessa välissä kirjapainomenetelmän, hän aloitti tietämättään vallankumouksen. Kirjoja oli nyt mahdollista painaa suurempia määriä. Tämä merkitsi esimerkiksi sitä, että saatavilla olevien teosten valikoima laajeni. Merkittävän askeleen laajemman kirjoitetun kulttuurin suuntaan teki Aldus Manutius, joka perusti 1490-luvulla kirjapainon Venetsiaan, jossa hän painoi kreikan- ja latinankielisten kirjailijoiden tekstejä.

Kirja on sittemmin muuttunut yllättävän vähän. Niissä on yhä kaksi kantta ja niiden väliin nivotut sivut. Liimasidonnalla toteutettavat pokkarit eli taskukirjat (engl. pocket book tai paperback) kehitettiin 1800-luvulla, jolloin kirjapainotekniikka koki muutenkin mullistuksia, ja teollistumisen myötä painomäärät nousivat huomattavasti.

Tämän jälkeen kaikki pysyi suurin piirtein ennallaan, kunnes tietokoneet saapuivat.

kc3a4si

Paperista biteiksi

Ensimmäinen suuren levikin e-kirja oli Stephen Kingin Riding the Bullet, joka julkaistiin SoftLock-palvelun kautta vuonna 2000. Se oli ensimmäinen laatuaan – menestyneen ja tunnustetun kirjailijan vain ja ainoastaan internetissä levitetty julkaisu. Tätä ennen oli ollut erinäisiä projekteja ja hankkeita 40-luvulta asti, mutta niiden menestys oli vaihtelevaa.

Suuren internetkuplan laella enteiltiin menestystä. E-kirjasta arveltiin jytkyä, joka mullistaisi kirjamarkkinat lopullisesti. Totuus on kuitenkin karumpi: Teknologia jäi – kuten monissa muissakin tapauksissa – muhimaan taustalle ja odottamaan vuoroaan.

Sittemmin e-kirjojen suosio on ollut tasaisessa nousussa. Yhdysvalloissa niitä myytiin vuonna 2012 hieman yli kolmen miljardin dollarin arvosta, joka kattoi silloin noin 20% sikäläisistä kirjamarkkinoista. Pew Research Centerin vuoden takainen tutkimus arvio, että e-kirjoja lukee noin joka neljäs amerikkalainen.

Suomessa ladattavien sähkökirjojen myynti ylitti vuonna 2012 miljoonan euron rajapyykin. Jos mukaan lasketaan netissä luettavat online-julkaisut, luku kohoaa 15 miljoonaan euroon. Viime vuoden vuositilasto ei ole vielä tällä hetkellä saatavilla, mutta luultavasti myyntiluvut ovat jälleen kasvaneet. E-kirja mainoksilta kun ei voi välttyä, ja verkossa ostopaikkoja on nykyään useita.

Lukukokemuksena sähköinen kirja vaatii totuttelua. Vaikka ajatus siitä, että esimerkiksi Elisan Kirjasta hankkimasi opus on käytössä kaikilla alustoilla vain sovelluksen latauksella, on kaunis, ei bittimuotoon taivutettu lukukokemus tunnu välittömästi luontevalta. Erityisesti tietokoneen näytöltä proosan tihrustaminen on turhauttavaa.

Miellyttävämmän kokemuksen saa, kun kirjaa lukee lukulaitteella, tabletilla tai älypuhelimella. Näin e-kirja pääsee lähemmäs totunnaista lukemista, ja esimerkiksi Elisan sovelluksen fontti on mukavaa katseltavaa. Jos puhelimesi näyttö on kuitenkin kovin pieni, saa sivuja kuitenkin kääntää noin kolmen lauseen välein.

Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Elisa tarjoaa myös noin 300 ilmaista e-kirjaa. Ilmaisten teosten valikoima sisältää niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin klassikoita, kuten Maiju Lassilaa, Juhani Ahoa ja Jules Verneä. Elisan tarjonta on e-kirjojen saralla muutenkin Suomen laajin.

Hintatasoltaan e-kirjat ovat noin kymmenisen euroa kovakantisia edullisempia. Näin ollen uutuusteosten hinnat asettuvat kahdenkympin tietämiin, vaikka vanhetessaan nekin tietysti halpenevat. Vertailukohtana mainittakoon, että suomenkieliset pokkarit maksavat kalleimmillaan noin 12 euroa.

Ääneen luettua

Thomas Alva Edisonin 1800-luvun loppupuoliskolla kehittämä fonografi mahdollisti ensimmäiset ääneen luetut proosakatkelmat. Musiikin ohella myös puhetta voitiin nauhoittaa vahalieriöille, joista niitä oli myöhemmin mahdollista kuunnella. Ensimmäinen ääneen luettu teksti oli huhujen mukaan Edisonin itsensä resitoima ”Mary had a little lamb” –kehtolaulu.

Äänikirjojen saatavuus laajentui 30-luvulla. Tämä johtui osin teknologian kehityksestä, kun ääntä pystyttiin taltiomaan entistä pidempiä kestoja. Samalla nauhoitettu proosa levisi myös kouluihin.

Todellisen laajenemisen kuluttajamarkkinoille aiheuttivat 70-luvulla ilmestyneet kasetit. Kasettien suosioon vaikutti niin halpa hinta kuin Sonyn kehittämä kannettava Walkman-soitin, joka mahdollisti musiikin kuuntelun kodin ulkopuolella vaivattomasti ja muita häiritsemättä. Kaseteille äänitetyt kirjat muistuvat mieleen omasta lapsuudesta, jolloin niitä sai esimerkiksi satukirjojen kylkiäisinä.

Nykyään äänikirjoja on hyvin saatavilla, vaikka niiden myynti on maltillista. Vuonna 2012 niitä meni kaupaksi noin 269 000 kappaletta, rahassa mitattuna noin 1,5 miljoonaa euroa. Määrä tuntuu kohtalaiselta kun ottaa huomioon, kuinka pienet ovat kirjakauppojen ja kirjastojen äänikirjahyllyt.

Tätä juttua varten pyysin kuunteluun Riikka Pulkkisen tammikuussa ilmestyneen Iiris Lempivaaran levottoman ja painavan sydämen. Kirjaa oli mukava kuunnella esimerkiksi tiskatessa tai muita vähän ajattelua vaativia kotitöitä tehdessä. Välillä ajatus kuitenkin ajautui omille teilleen, ja jouduin kelaamaan nauhaa taaksepäin.

Koska teos tuli cd-levylle taltioituna, kuuntelu juostessa tai muuten ulkoillessa jäi kokeiltua. Tämäkin kirja on tosin saatavana ladattavana äänikirjana, joka on varmasti monelle luonteva vaihtoehto. Resitoitu proosa toimii kuulemma erinomaisesti myös vesijuoksunaskelten metronomina.

Painetun sanan piskuinen voimannäyte

Vaikka alussa väitin, että painetut kirjat ovat sitten taskukirjan keksimisen kokeneet melko vähän fyysisiä muutoksia, nyt olisi vuorossa kuitenkin jotain kohtalaisen uutta. Miki-kirja on Otavan suomessa lanseeraama hollantilaisformaatti, jonka sivut ovat raamatunohuet ja kirjan pitosuunta vängästi aukeaman poikki alhaalta ylös. Kolmesataasivuiset romaanit taittuvat näin kätevästi taskuun – siis mikä matkalukijan unelma!

Ensimmäiset kaksitoista Miki-kirjaa julkaistiin Otavan toimesta viime keväänä. Nyt valikoima on laajentunut laskujeni mukaan 28:een nimikkeeseen, joka sisältää Otavan kirjojen lisäksi sen alaisen Like-kustannuksen julkaisuja. Jongbloed-painon kehittämiä dwarsligger-kirjoja on saatavilla Hollannissa yli 200 erilaista, joten suomalainen valikoimakin varmasti laajenee lähivuosina. Halvimmillaan Mikin saa omakseen noin 13 eurolla.

Pienoiskokoiset taskukirjat ovat mielenkiintoinen uusi innovaatio, jotka tarjoavat normaalin kokoista tekstiä huomattavasti pienikokoisemmassa pakkauksessa. Miki kulkikin huomaamattomasti repun sivutaskussa, minne ikinä matkustinkaan. Kirjojen pakkaaminen viikonloppumatkalle tuottaa normaalisti päänvaivaa, mutta nyt sain huokaista helpotuksesta.

Suurin kysymys on hiustenhienojen sivujen kestävyys. Kirjan mukana voitaisiin toimittaa valkeat puuvillahansikkaat, jotta kädet eivät hikoisi sivuja pilalle. Myötätuulen matkassa yksikään sivu ei kuitenkaan kostunut tai repeytynyt, vaikka pelko leijui pääni ympärillä jatkuvasti.

Vanha jaksaa porskuttaa

Uusia innovaatiota syntyy alalle kuin alalle – toisiin useammin, toisiin harvemmin. Kirjateollisuus on onnistunut pysymään kohtalaisen muuttumattomana jo niin pitkään, että valistunut tarkkailija on osannut odottaa muutoksen tuulia jo jonkin aikaa.

Sähkökirja, äänikirjat ja Miki-pokkarit tuovat kaikki oman mausteensa aakkossoppaan, mutta onko niistä lukutapojen muuttajiksi? Luopuvatko lukutoukat rakkaista kovakantisista kirjoistaan ja siirtyvät rullaamaan taulutietokoneiden näyttöjä, kuuntelemaan lausuttua proosaa tai selaamaan ylösalaista tekstiä vaarallisen ohuilta sivuilta?

Aika näyttää. Muutos on usein kuitenkin välttämätöntä – myös siellä, missä emme sitä

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s