Keskinen

Sanansa mittainen kaupunki

Tulevaisuusstrategioiden laatiminen on jokaisen itseään kunnioittavan kyläpahasen perusoikeus. Niinpä myös Porin kaupunki julkaisi vuonna 2010 Pori 2016 – Kaupunkistrategia -raportin.

Se on pääosin tavanomaista konsulttijorinaa, mutta ytimessä on halu rakentaa tulevaisuuden Poria.

Strategiassa on korkealentoisia tavoitteita siitä, mitä kaikkea Pori on vuonna 2016. Eli kahden vuoden päästä. Tuolloin Pori on 120 000 asukkaan maakunnallinen kasvukeskus, joka on kilpailukykyinen niin talouden, kulttuurin kuin koulutuksen saralla.

Miltä tavoitteiden toteutuminen näyttää, kun aikaa on jäljellä 20 kuukautta? Hataralta. Jos suunnitellut kuntaliitokset toteutuvat, Porista tulee reilun 110 000 ihmisen (kasvu)keskus. Talous ja kulttuuri ovatkin hankalampia. Talouskurimus on jatkunut odotettua pidempään ja sen vaikutusten arvioiminen on ollut vaikeaa. Yksi kaasusatama ei tee vielä autuaaksi.

Tampere on osuva esimerkki rakententeensa uusineesta punatiilipaikkakunnasta. Viime vuosisadan alussa valtaosa kaupungin asukkaista työskenteli teollisuuden piirissä, mutta kun Finlayson ja Tampella hiipuivat, piti keksiä jotain muuta.

Eräs merkittävimmistä keinoista on ollut korkeakoulutuksen järjestäminen. Muutamassa vuosikymmenessä Tampereen päätyönantajaksi nousi kaupunki itse. Se tarvitsi korkeakoulutettuja, siinä missä muuttuva teollisuuskin. Koulutuksen imu toi nuoret ja kasvun kaupunkiin.

Muualla Suomessa saa valistaa, että myös Porista saa korkeakoulututkinnon. Tai että Porissa elämistä ja työskentelemistä voisi jopa harkita.

Porin kaupunki tukee korkeakoulutusta jo nyt monin eri tavoin. Se on toinen pääomistaja Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja huomattava tukija yliopistokeskukselle. Kiitos siitä.

Kolmatta vuotta Porissa opiskelevana täytyy silti todeta, että valtaisaa potentiaalia on pidetty kuin säästöliekillä. Kaupungissa kuplivat kulttuuri ja koulutus, mutta ne eivät pääse poreilemaan valtoimenaan. Yliopistokeskuksella poljetaan vauhtia samoista kuopista kuin 10 vuotta sitten. Opiskelijatoiminta uhkaa hiipua. Supistuva SAMK menettää viehätysvoimaansa koulutuslinjojen alasajon takia.

Kulttuuriväen annetaan puuhailla avustuksien turvin omiaan ja Jazzit päästetään Kirjuriin, mutta Karhukorttelia jyrätään. Ei tule eläväistä korttelia tapahtumakaupunkiin, vaan kaavaillaan tympeitä kerrostaloja. Porissa poliittinen ristiveto on tuttua.

Taloudellinen tuki ei yksinään riitä, vaan tarvitaan muitakin resursseja. Suotuisia rakenteita ja myötämielistä suhtautumista. Ei opiskelijoiden jättämistä päätöksenteon ulkopuolelle. Opiskelijatalo on mainio askel matkalla kohti koulutuspaikkakuntaa. Toivottavasti myös uusi kampusalue järjestetään kitsastelematta ja harkiten.

Monipuoliset koulutusmahdollisuudet ovat alueen vetovoiman tärkeimpiä tekijöitä.  Tapahtumakaupunki, talousveturi ja opiskelupaikkakunta ovat keskenään riippuvaisia ja heijastavat positiivisia vaikutuksia toisiinsa.

Itse soisin Porin täyttävän strategian tavoitteet. Mieluusti jo parin vuoden päästä, vaikka se taitaa jäädä haaveeksi.

Esa Keskinen