Maj Karman jokavuotinen keikka Karmarockissa on päättynyt. Bändin väsynyt ja hikinen basisti Kimmo Kurittu haluaa siirtyä haastattelua varten mahdollisimman kauas bäkkäristä. Istumme nurmikolla, ja itse festari tuntuu jääneen kauas, vaikka olemmekin vielä alueen sisäpuolella.
Kurittu siemailee vettä ja toteaa, että vaikka Maj Karma esiintyykin vain kerran vuodessa, niin ”kone on hyvässä rasvassa”.
Tänä vuonna keikkaa varten on treenattu enemmän kuin tavallisesti, sillä Maj Karma on tekemässä paluuta uuden materiaalin voimin. Yleisö sai maistiaisia tulevasta yhden kappaleen verran, mutta lisää on tulossa.
– Me ollaan vaan soiteltu ja tunnusteltu, että mikä tuntuu hyvältä, Kurittu kertoo.
Karmarockin keikkaa varten on jouduttu hieman nahistelemaan soitettavista kappaleista; pitäisikö soittaa vanhoja faneja lämmittävää materiaalia, vai kannattaisiko pelata varman päälle hittiputken avulla. Lopputulos oli jotain siltä väliltä, ja fanit saivat varmasti mitä halusivat. Uuden materiaalin tekeminen on sen sijaan sujunut kivuttomasti, hyvässä hengessä.
Herra Ylppö lähti tekemään soolouraa jo yli seitsemän vuotta sitten uuden bändin kanssa. Herra Ylppö ja ihmiset oli menestys valtavirrassa ja bändin esittämä musiikki myi paremmin kuin raskaampaa ja synkempää musiikkia tehnyt Maj Karma.
– Kyllä se aluks vitutti, ihan suoraan sanottuna, Kurittu toteaa, mutta ei se oikeastaan vituta enää, hän jatkaa ja naurahtaa.
– Se oli vähän kuin uusperheen elämää, ei oikein tiennyt miten uusiin lapsiin pitäisi suhtautua.
Opiskeluun Kurittu sen sijaan suhtautuu kevyemmällä asenteella. Basisti muistelee omia yliopistoaikojaan lämmöllä ja kehottaa nuoria ottamaan opiskeluajoista kaiken irti.
– Tai miten sitä nyt nautitaan elämästä vähillä rahoilla. Ryypätkää vaikka sunnuntaisin?
Myös lopputöiden, kuten gradun tekemiseen ei kannata uhrata Kuritun mielestä liikaa aikaa tai energiaa.
– Siinä täytyy vaan osottaa, että handlaa homman. Ei sitä kannata montaa vuotta vääntää, niin kuin jotain elämäntyötä.
Juttujen perusteella Kurittu puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä, joten uskokaamme häntä ja opiskelkaamme hyvällä asenteella, niin että handlaamme homman.
Teksti ja kuvat: Tytti Wallenius
Porin ylioppilaslehti 
Vastaa