Kukaan ei oo kenenkään

Kukaan ei oo kenenkään

Johanna Kustannus

2015

Musiikin tekemiseen liittyvistä tarinoista suosikkini on legenda siitä, kuinka Wigwam-yhtyeen Luulosairas-singlen kitarasoolo äänitettiin.

Ilmeisesti tunnelma studiossa oli kireä. Kun kitaristi Nikke Nikamo alkoi soittamaan sooloa, hänen sormistaan irtosi muutaman sekunnin ajan keveää jazziin taittavaa ilmaisua.

Sitten hänen yhtyetoverinsa huusivat hänelle tarkkaamosta “Soita kunnolla saatana!” tai jotakin sellaista. Tämän solvauksen jälkeen Nikamo vaihtoi otettaan täysin, ja alkoi runttaamaan säröistä rocksooloa. Kannustava solvaus pälkähti mieleeni, kun kuuntelin Iisan uutta Kukaan ei oo kenenkään -levyä.

Iisan uutukainen on levy, joka pidättelee itsensä hengiltä.

Levyn tuotannossa siis on huomattava ongelma. Kappaleet kuulostavat kaikki uneliailta, siltä kuin ihminen nousisi sängystä, nostaisi kätensä koukkuun hartioidensa yläpuolelle ja levittäisi lopulta kätensä äärimmilleen kohti huoneen ylänurkkia. Sellaista heränneen henkilön aamuvenyttelyä, ei edes lämmittelyä.

Levyn kappaleet päätyvät olemaan popkappaleita, joista popkappaleille ominainen koukukkuus on nitistetty pitkälti pois. Olen kuunnellut levyn viisi kertaa läpi, eivätkä sen kappaleet vainoa minua laisinkaan. Se on huono asia.

Iisa ei ole laulajana mikään suuri tulkitsija. En sano, että se on huono asia. Hänen rajoittuneituutensa solistina vain puskee melko vahvasti läpi levyllä, joka nojaa vähäeleisyyteen tyylikeinona.

Regina-yhtyeessä Iisan turvana on ollut se, että tekemisen lähtökohtana lienee ollut jonkinlainen prinsiippi uusien vesien kartoittamisesta. Yllätyksellisen musiikin vietävänä vaatimattomampikin laulaja voi loistaa, niin kuin Reginan jokaisella neljällä albumilla.
Vesiteemaa jatkaakseni, jos Iisan soolodebyytti Iisa viime vuodelta rohkeni rantavesille, niin Kukaan ei oo kenenkään juuttuu kahlailemaan vesirajaan.

Mieto ensialbumi siis johti vielä miedompaan kakkoslevyyn. Mikä poppibiisi se sellainen on, jonka kertosäe ei rienaa aamulla suihkussa? Mitä tekoa on balladilla, joka ei revi sydäntä vereslihalle?

Soita kunnolla saatana!

Kaikki mitä et sanonut olisi voinut olla vuoden paras biisi. Ei ole.

KAKSI TÄHTEE

Vilho Pirttijärvi