Toukokuun 16. päivänä 2017 IGDA:n, eli International Game Developers Associationin satakuntalainen paikallisosasto oli mukana järjestämässä Tapahtumien digiloikka -hankkeeseen liittyvää työpajaa. Pointti kävi jututtumassa tapahtumaan osallistuneita ja tutustumassa IGDA:n toimintaan Suomessa.
IGDA Satakunta on yksi Suomi IGDA:n hubeista, eli alueellisista ryhmittymistä, jotka pyrkivät jatkuvasti järjestämään tapahtumia jäsenistölleen. Tapahtumat toimivat tärkeinä kohtaamispaikkoina pelinkehittäjille. IGDA Satakunta syntyi vuonna 2015, kun satakuntalaiset pelialan ammattilaiset, opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet kokoontuivat Peliala Satakunta -tapahtumaan. Kuten tapahtuman nimestä voidaan päätellä, sen päällimmäisenä tarkoituksena oli kehittää erityisesti satakuntalaisen pelialan tunnettavuutta sekä luoda uusia mahdollisuuksia pelinkehittäjille ja muodostaa yhteisö kaikista pelialasta kiinnostuneille.
”Kun pelejä kehittelee päivästä toiseen, perspektiivi katoaa helposti”, sanoo Teemu Erämaa. Hänen mukaansa onkin erityisen tärkeää, että pelien kehittäjät pääsevät tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä, keskustelemaan pelien tekemisen tuskasta ja jakamaan ideoita keskenänsä. IGDA:n järjestämät tapahtumat tuovat esille ja auttavat palauttamaan sen intohimon, joka on alunperinkin saanut ihmiset suunnittelemaan pelejä, mutta joka on saattanut työn keskellä hukkua.
Yksin aloitetut projektit saattavat kuihtua mielenkiinnon pikkuhiljaa laantuessa, mutta IGDA:n tapahtumissa projektien tekemisestä tulee mielekkäämpää, jolloin riski projektin hiipumisesta on huomattavasti pienempi. Jyri Kopisto toteaa, että tapahtumat ovat kuin ”kahvia ja psykoterapiaa pelinkehittäjille.” Hänen mielestään “IGDA:n mukaantulo Suomessa oli yksi askel, joka ei vain pelastanut, vaan myös kasvatti Suomen pelialaa.”
Tapahtumien digiloikka -hankkeen yhteydessä järjestetty työpaja tarjosi Kopiston mainitsemaa vertaistukea osallistujille. Itse hankkeen tavoitteena on kehittää tapahtumatietoihin liittyvää digitaalisuutta ja mahdollistaa tapahtumia järjestävien organisaatioiden ilmoitusten näkymisen verkossa. Samalla paikalla olleet saivat kuitenkin myös uusia ideoita ja hyödyllisiä resursseja omia projektejaan varten. Erämaa korosti etenkin tapahtuman tarjoaman verkostoitumisen tärkeyttä. Tilaisuudessa pääsi tapaamaan erityisesti paikallisia tekijöitä ja toimijoita, mikä on olennainen ja tärkeä osa IGDA:n järjestämiä tapahtumia. Verkostoinnin avulla on mahdollista löytää töitä ja tapahtumat toimivat etenkin opiskelijoille tai vastavalmistuneille tärkeänä ponnahduslautana pelialalle.
“IGDA:n mukaantulo Suomessa oli yksi askel, joka ei vain pelastanut, vaan myös kasvatti Suomen pelialaa.” – Jyri Kopisto
Satakunnassa pelifirmat ovat melko harvassa. Kenties juuri tästä syystä yhteisöllisyys alueen pelinkehittäjien kesken on tärkeää. IGDA pyrkiikin toiminnallaan edesauttamaan tätä yhteisöllisyyttä entisestään ja saattamaan yhteen samanhenkisiä ihmisiä. Marko Mikkolan mukaan Satakunnassa korostuu se, että “ollaan ihmisiä, eikä organisaatioita”. Suomen peliteollisuudessa ei kilpailla juurikaan Suomen sisällä, sillä piirit ovat pienet eikä kilpailuun ole näin ollen varaa. Voimavarat kannattaa keskittää globaaleille markkinoille, jossa todellinen kilpailu käydään.
Suurin osa Suomen pelialan menestystarinoista on tavallaan kiitoksen velkaa IGDA:lle. IGDA:ssa toiminut Kati Fager kokee, että IGDA:n vaikutus menestyksen eteen ei kuitenkaan ole helposti mitattavissa. IGDA:a voidaan pitää pikemminkin taustavaikuttajana menestystarinoiden luomisessa. IGDA:a pidetään Suomen pelialan kasvihuoneena, eli se luo otolliset olosuhteet erilaisten projektien menestykselle. Tapahtumien digiloikka -tilaisuuteen osallistuessaan IGDA:n voidaan jopa katsoa olleen mukana muokkaamassa Satakunnasta entistä miellyttävämpää aluetta niin sen asukkaille, työntekijöille kuin matkailijoillekin.
Mukaan toimintaan
”Tapahtumiin kannattaa tulla vain rohkeasti paikalle”, Kati Fager neuvoo. Aikaisempaa pelimaailman tuntemusta ei vaadita, vaan kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi osallistua. Tapahtumat ovat ilmaisia ja IGDA:n jäsenyys maksaa opiskelijoille 25 euroa vuodessa. Erityisesti opiskelijoita kannustetaan mukaan IGDA:n järjestämiin tilaisuuksiin, sillä ne ovat yksi parhaimmista kanavista tutustua muihin pelinkehittäjiin ja saada hyödyllistä tietoa ja resursseja omiin peliprojekteihin.
Fager toivookin, että IGDA:n toimintaan uskaltautuisi erityisesti juuri sellaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita pelialan tapahtumista, mutta joilla ei välttämättä ole pelialalta vielä kokemusta. Näin saataisiin mukaan enemmän ulkopuolista perspektiiviä, joka auttaisi etenkin tapahtumien sisällön kehittämisessä. Toisinaan tapahtumissa saattaa olla niin paljon samalla tavalla ajattelevia konkareita, että ajatukset alkavat pyöriä paikoillaan eivätkä projektit etene. Uusia ajatuksia ja ihmisiä siis kaivataan mukaan jatkuvasti.
“Jokaisen järjestettävän tapahtuman aikana IGDA pyrkii nostamaan esille tärkeimmän arvonsa, eli yhteisöllisyyden. Pelialalla tulisi vallita jakamisen kulttuuri, jossa salailua ei hyväksytä ja kaveria tulisi aina auttaa”, Fager kiteyttää.
IGDA on mukana Sataedun ja SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa Viihdettä, osaamista ja bisnestä – vauhtia oppimispeleistä keskiviikkona 12.7. klo 13:30 Kaupungintalon pihalla.
Samana päivänä IGDA jatkaa klo 15 Kulttuurikulmassa aiheenaan Women in Games. Keskustelutilaisuudessa pohditaan naisten asemaa työelämässä ja erityisesti pelialalla.
Teksti ja kuva: Anna Kimpimäki
Porin ylioppilaslehti 
Vastaa