Intiaa kuvaillaan usein tuhansien hajujen ja makujen maaksi. Matkaoppaissa hajuilla viitataan kenties kasvien, eksoottisten mausteiden ja suitsukkeiden huumaaviin tuoksuihin, mutta totuus on jotain aivan muuta. Kaduilla vapaana kulkevat lehmät, koirat, vuohet ja siat saavat aikaan oman hajukimaransa. Kaiken kruunaa maassa mätänevän roskan lemu. Roskaa Intiassa nimittäin riittää.
Kun mediassa alettiin jonkin aikaa sitten puhua Tyynen valtameren jopa viisi kertaa Suomen kokoisesta jätepyörteestä, ihmiset järkyttyivät. Myös Atlantilla lilluu vastaava jätelautta. Nyt Euroopassa ja ympäri maailmaa rajoitetaan muovituotteiden käyttöä, mutta ongelma ei pelkillä rajoitteilla katoa.
Vuonna 2017 Intiassa astui voimaan laki, joka kieltää kierrätykseen kelpaamattoman muovin käytön. Kiellolla ei kuitenkaan ole ollut toivottuja vaikutuksia. Suurin ongelma tuntuu olevan se, että roskat päätyvät luontoon, olivat ne sitten kierrätykseen kelpaavaa materiaalia tai ei. Muovikielto syntyi, kun jätettä yritettiin polttaa jätteenkäsittelylaitoksilla. Poltosta aiheutui kuitenkin niin valtaisat saasteet, että toiminta lopetettiin koko maassa.
Roskat ovat vain osa Intian jäteongelmaa. Vain noin kolmannes Intian jätevesistä puhdistetaan asianmukaisesti. Se tarkoittaa, että vesistöihin päätyy valtavia määriä jätevettä, joka rehevöittää vesistöjä ja levittää tauteja. Intialaisen tiede- ja ympäristöjärjestö CSE:n johtaja on todennut, että Intia tulee hukkumaan tulevaisuudessa omiin ulosteisiinsa: tulevina vuosikymmeninä Intian jätemäärä nimittäin vain kasvaa.
Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60% maailman muovijätteestä on peräisin Intiasta. Myös merien jätelautoista valtaosa on peräisin Aasiasta: 12 eniten meriä roskaavasta maasta 9 sijaitsee Aasiassa. Muovi on luontoon päätyessään uhka ekosysteemille, mutta ilmastonmuutokseen se ei ainakaan tällä hetkellä vaikuta. Intialla on jäteongelmiensa lisäksi kuitenkin harteillaan myös valtava hiilidioksidipäästöjen taakka, sillä se on maailman neljänneksi eniten saastuttava alue, heti Kiinan, Yhdysvaltojen ja EU:n jälkeen.
Intian energiasta valtaosa tuotetaan kivihiilellä. Tähän on kuitenkin tulossa selkeä muutos: aurinkoenergian laskenut hinta on saanut Intian perumaan uusien kivihiilivoimaloiden rakennuslupia. Viime vuonna uusista energiantuotantolaitoksista vain pieni osa oli hiilivoimaa ja uusiutuvaa energiaa lisättiin roimasti. Intia on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen kasvattaa uusiutuvan energian tuotannon kattamaan 40% maan energiatarpeesta vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka Intian jätetilanne näyttääkin huolestuttavalta ja maa tulvii roskaa (uskokaa tai älkää, sitä on kaikkialla), Intia on samalla täynnä upeaa luontoa, kasveja, eläimiä ja lintuja. Kansallispuistoista pidetään hyvää huolta, ja jäteongelmaan etsitään koko ajan uusia ratkaisuja. Peräti 90 kaupunkia on mukana Smart City -ohjelmassa, jonka avulla pyritään kestävään kehitykseen ja erityisesti jätehuolto on noussut Intian älykaupunkien suosikkiteemaksi.
Toivoa siis on. Vaikka Intia nyt onkin jätteiden peittämä maa, sen ei tarvitse olla sitä tulevaisuudessa. Pohjimmiltaan Intia on täynnä estetiikkaa, värjeä ja kauneutta, jollaista ei muualla kohtaa.
Juttusarjan viimeisessä osassa Pointti haastattelee yliopistokeskuksen opiskelijaa, joka on päätynyt asumaan Intiaan töiden perässä.
Teksti ja kuvat: Tytti Wallenius
Porin ylioppilaslehti 
Vastaa