Tartu kirjaan, tartu ihmisoikeuteesi

Keskiviikkona 8. syyskuuta vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivää vietetään muistuttamaan kansainvälistä yhteisöä lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lukutaito on ihmisoikeus, jolla tarkoitetaan, että jokaiselle on taattava oikeus oppia lukemaan. Lukutaito on välttämätön perustaito, joka mahdollistaa ihmiselle elämänmittaisen kehityksen. Se on avain parempaan tulevaisuuteen, johon kuuluvat yksilötasolla muun muassa terveys, koulutus ja yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, sekä yhteiskuntatasolla tasa-arvo, rauha ja demokratia. Lukutaito sisältyy myös keskeisesti YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan.

Lukutaidottomuus on yhä merkittävä ongelma maailmalla, ja siihen liittyy huomattavia alueellisia eroja. Arviolta yli 770 miljoonaa ihmistä ei osaa lukea, ja heistä noin kaksi kolmasosaa on naisia. Koulutuksella on erityisen merkittävä asema maailman tyttöjen tulevaisuuden kannalta: tytöllä, jolla on mahdollisuus käydä koulua, on myös mahdollisuus itsenäisempään tulevaisuuteen ja parempaan toimeentuloon kuin koulua käymättömällä. Lukutaito on merkittävä sukupuolten tasa-arvoa edistävä asia. 

Suomessa asiat ovat verrattain hyvällä mallilla, ja lukutaitoon kannustamisella on perinteikäs asema Suomessa. Ensimmäiset kansankirjastot ja suomenkieliset sanomalehdet perustettiin 1800-luvulla. Suomalaisuusaate ja valistusajan näkemykset sysivät eteenpäin lukutaitoisen kansan kehittymistä. Sata vuotta sitten, vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki antoi sinetin suomalaisten matkalle yhdeksi maailman lukutaitoisimmaksi kansaksi. 

Lukutaidon tilanne ei kuitenkaan ole Suomessakaan niin ruusuinen kuin voisi kuvitella. Lukutaitoa mittaavien tutkimuksien mukaan suomalaisten lukutaito on laskussa: heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut jo useamman vuoden ajan, ja arviolta viidestä kymmeneen prosenttia väestöstä kokee vaikeuksia lukemisessa. Täyttä lukutaidottomuutta ei maassamme juurikaan esiinny, mutta lukemisen vaikeus voi ilmetä esimerkiksi puutteina luetun ymmärtämisessä tai lukemisen tavoitteen täyttymisessä. Lukutaidon kehitys on myös eriytyvää, ja sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä enemmän lukuosaamiseen. Heikosti lukevien määrässä suurin kasvu 2010-luvulla on tapahtunut alimmissa sosioekonomisissa luokissa, ja erot lukutaidossa ylimpään luokkaan verrattuna ovat suurimmillaan jopa kaksi kouluvuotta. Siinä missä kansainvälisellä tasolla lukutaidottomuus on erityisesti tyttöjen ongelma, Suomessa heikosti lukevia poikia on enemmän kuin tyttöjä, ja kehitys on ollut samanlaista koko 2000-luvun ajan. Tytöt myös suhtautuvat opiskeluun myönteisemmin kuin pojat. Tärkeää olisikin pyrkiä ymmärtämään yksilöllisiä syitä ja eri tekijöiden yhteisvaikutusta tyttöjen ja poikien lukutaitoerojen takana, jotta nähdään syyt pelkän sukupuolen takana. Yhteiskunnan luomat kuvat nuorista lukijoina ja kirjoittajina vaikuttavat asenteisiin oppimista ja kirjallisuutta kohtaan. Kiinnostuneet voivat perehtyä esimerkiksi Opetushallituksen selvitykseen poikien oppimishaasteista ja -ratkaisuista

Vanhempien lukutottumuksilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten lukuinnossa ja lukutaidon kehittymisessä. Suomalaisista aikuisista noin 60 prosenttia kuitenkin kokee lukevansa liian vähän, ja kielteiset asenteet lukemista kohtaan ovat lisääntyneet. Myös yhä vähäisempi kirjoitettujen tekstien lukeminen vaikuttaa negatiivisesti lukutaitoon ja vaikutus on havaittu lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Myös keskittymiskyvyn alenemisella on oma vaikutuksensa lukutaitoon.

Jos Suomessa halutaan säilyttää lukemisen ja kirjallisuuden arvostus sekä maamme asema yhtenä lukutaidon kärkimaana, vaaditaan pitkäjänteistä työtä kaikille tasa-arvoisen lukutaidon edistämiseksi sekä julkista keskustelua lukutaidon merkityksestä. Suomalaisista aikuisista noin puolet kertoo huomanneensa julkisen keskustelun lukemisen tärkeydestä, ja noin kolmannes heistä kertoo tämän vaikuttaneen omaan lukemiseensa. Koulujen valmiuksia lukutaitotyöhön on tasa-arvoistettava ja kirjallisuuskasvatusta kehitettävä. Yhteiskunnan pitää myös tunnistaa kaikenikäiset heikosti lukevat, jotta tasa-arvoista lukutaitoa voidaan todella rakentaa. Tähän on huomioitava myös monikielisyyden tukeminen. On myös hyvä muistaa, että nyky-yhteiskunta vaatii meiltä yhä monimuotoisempaa lukutaitoa, sillä digitaalinen murros vaikuttaa päivittäin kohtaamiimme teksteihin kasvattaen niiden määrää ja tehden niistä pirstaleisempia. 

Lukutaitoa ei kuitenkaan kehitä sähköisten alustojen ohjaama lyhyiden tekstien tuottaminen ja silmäily, vaan pitkäjänteinen ja syventävä lukeminen. Lukemisen kokemista hankalaksi ei kannata hävetä. Sen sijaan lukutaitoa kannattaa harjoitella – ja sitä harjoitellaan tietenkin lukemalla. Mitä enemmän ja monipuolisemmin lukee, sitä paremmaksi oma lukutaito kehittyy. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös kirjoitustaitoon ja muihin kognitiivisiin taitoihin. Äänikirjat ovat muuten loistava keino tutustua kirjallisuuteen, mutta lukutaidon kehittämiseen ne eivät valitettavasti juuri vaikuta. Siksi välillä kannattaa tarttua perinteiseen, tekstimuodossa olevaan kirjaan. Jos lukeminen on ollut vähäistä tai tuntunut epäkiinnostavalta, ei välttämättä kannata ensimmäisenä tarttua Sinuheen tai Taruun sormusten herrasta, vaikka ne hienoja teoksia ovatkin ja niitä varmasti joku aina suosittelee. Itse asiassa lukemista aloittaessa on parempi unohtaa kaikki suositukset siitä, mitä kannattaa ja ei kannata lukea. Sen sijaan kannattaa miettiä, mikä aihe itseä kiinnostaa, ja etsiä aiheesta kirja. Genrevalikoimaa on hyvä tietenkin laajentaa lukuinnon löydyttyä, mutta sitä ei kannata tehdä väkisin. Lukemista ei pidä ottaa suorituksena, vaan sen kuuluisi olla rentouttavaa, hauskaa ja virkistävää. Lue tietokirjoja, trillereitä, romantiikkaa, elämänkertoja, fantasiaa, klassikoita, runoja, näytelmiä – kunhan luet. 

Juuri tänään on muuten loistava päivä aloittaa lukeminen, sillä kansainvälisen lukutaitopäivän lisäksi tänään vietetään Read Hour -kampanjaa, joka haastaa kaikki lukemaan tunnin ajaksi, 8. syyskuuta klo 19! Voit jakaa omat lukuvinkkisi ja innostaa muita mukaan sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ReadHour. Suomen lisäksi Read Houria juhlitaan Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Virossa, Islannissa ja Tokiossa. Suomessa kampanjan virallisena suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 

Alla on 12 kirjan lista ystävieni suosittelemia teoksia sekä muutama henkilökohtainen suosikkini lukulistojenne täydennykseksi tai oman lukijauran aloittamiseksi. Kirjojen teemat käsittelevät vähän kaikkea – päätä itse, sopiiko teos sinulle! Jos poimit tästä itsellesi jotain uutta, kerro ihmeessä, mitä pidit.

  1. Yuval Noah Harari: Sapiens
  2. Katherine Neville: Musta Kuningatar (The Eight)
  3. Rutger Bregman: Hyvän historia (Humankind)
  4. Katja Lahti: Lasitehdas
  5. Delia Owens: Suon villi laulu (Where the Crawdads Sing)
  6. Agatha Christie: Kellot
  7. Madeline Miller: Circe
  8. Dieter Hermann Schmitz: Täällä pohjoisnavan alla
  9. John Verdon: Numeropeli (Think of a Number)
  10. Barack Obama: Luvattu maa
  11. Patrick Rothfuss: Tuulen nimi
  12. Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista

Tietoa kansainvälisestä lukutaitopäivästä ja faktoja lukutaidon tilasta Suomessa voi lukea muun muassa alla olevien linkkien kautta. Osaa on käytetty jutun lähteinä.

YK-liitto: Kansainvälinen lukutaitopäivä

UN: International Literacy Day

Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta 2020

Jenni Vuorela

Kirjoittaja on Pointin väistyvä päätoimittaja ja intohimoinen kirjojen keräilijä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: