Viikko ennen juhannusta pääsin Pointin kautta tutustumaan Kesärauhaan. Suhteellisen uusi festivaali järjestettiin neljättä kertaa Turun Linnanpuistossa ja rikkoi aiemman kävijäennätyksensä 22 000 kävijällä kolmen päivän aikana. Itselleni kyseessä oli sekä kesän ensimmäiset festarit, että ensimmäinen kerta Kesärauhassa.
Festivaalialue ja sen neljä lavaa levittäytyivät Turun Linnan ympärille tunnelmalliseen puistoon. Puiston suuret puut loivat runsaasti varjopaikkoja, jotka olivat erityisen haluttuja tänä helteisenä viikonloppuna. Lämpömittari nousi joka päivä lähelle kolmeakymppiä ja aurinko porotti kahden suurimman lavan yleisöön koko päivän. Kuumuus kuivatti alueen maaston niin, että liikkuvat ihmismassat sekä merituuli nostattivat suuria pölypilviä ajoittain ja nyt tuntuukin, että ymmärrän elokuvan ”Interstellar” apokalyptisessa maassa eläneitä ihmisiä nyt hieman paremmin.
Musiikkivalikoima suuntautuu Kesärauhassa perinteisesti vaihtoehto- ja indiemusiikkiin ja oli sydäntä särkevää tehdä valintoja siitä, ketä päällekkäisistä artisteista menisi seuraamaan. Perjantaina päälavan avasi Ismo Alanko, jota seuramaan oli saapunut sankka joukko ihmisiä. Tämän jälkeen YleX Stagella jatkoi festarikesänsä avaava Karri Koira, jonka myötä myös oma festarifiilikseni syttyi.
YleX oli näkyvä osa Kesärauhaa ja monet keikat kuvattiin myös Yle Areenaan. Itse aion katsoa tallenteelta uudestaan ainakin lauantain pääartistin ja äärimmäisen taitavan laulajan, Auroran keikan!
Tässä kohtaa nälkä alkoi tuntua ja suuntasimme tuhansien muiden ihmisten tavoin syömään.
Ruokailun ajoittamisessa olisi saanut olla suunnitelmallisempi, sillä useista ravintoloista huolimatta ruokajonot olivat valtaisat. Missasimme kaksi peräkkäistä konserttia odottaessamme pitsoja (jotka tosin olivat superherkulliset!). Viikonlopun ajan oli käynnissä äänestys parhaasta ruoka-annoksesta, ja voittajaksi selviytyi eräs haukiburgeri. Ehdimme testaamaan muutaman eri ravintolan ja voisi sanoa hyvän ravintolaruuan olleen yhtä paljon osa Kesärauhaa, kuin musiikin ja muodin. Tuntuikin, että Kesärauha oli Flow Festivaalin pienoisversio kotimaisemmalla artistikattauksella. Festareilla oli myös design-katu, josta pystyi ostamaan bändipaitoja ja suomidesignia.
Joka päivä design-kadulta löytyi myös vaihtuva vintagekauppa, joiden valikoima oli erityisesti festarikansalle valikoitu.
Loppuiltana fiilistelimme Arppaa istuen päälavaa vastapäätä olevalla rinteellä, rokkasimme brittipunkin tahtiin Shamen keikalla ja palasimme paikoillemme rinteeseen illan pääesiintyjää, Röyksoppia varten.
Ehkä paras festarivinkkini on sijoittaa muutama euro vaahtomuoviseen istuinalustaan. Tämä mahtuu hyvin kangaskassiin eikä paina yhtään mitään! Näin säästyy festarikuteet ruohotahroilta, eikä illalla jäähtyvä maa kylmetä takamusta. Kuumalle kelille voin tämän kokemuksen jälkeen suositella myös juomapulloa, joka säilyttää veden kylmänä, sekä pientä viuhkaa. Festariruokien yhä kallistuessa pitää alkaa tutkimaan myös mahdollisuutta ottaa retkikeitin mukaan…
Lauantaina päivän avannut supersuosittu Antti Autio + Jouset houkutteli yleisön täyteen jo kello 13. Päivä oli pitkä sekä täynnä valintoja, sillä esiintyjiä oli 26! Yksi pakollinen nähtävä oli kesän ensimmäisellä festarikeikalla esiintynyt Käärijä, joka järjesti megabailut päälavalla jo iltapäivällä.
Seikkailimme keikalta toiselle etsien varjopaikkoja helteeltä, kunnes kohta koitti ilta ja odotettu norjalaisen Auroran keikka.
Auroran tunnelmallinen esiintyminen ja visuaalit pitivät otteessaan koko yli tunnin kestäneen keikan. Välispiikeissään Aurora puhui paljon käynnissä olevan Pride-kuukauden teemoista, jotka ilmastonsuojelun ohella olivat näkyvä osa hänen sanoituksissaankin.
Sunnuntaiaamuna epäilin hetken festarikuntoani, mutta päivä meni taas turhankin nopeasti mahtavien artistien siivittämänä. Viimeinen pääesiintyjä, The Sounds, tarjoili yleisössä enemmistönä edustaneille milleniaaleille nostalgiapäräyksen. Bändi oli yhä kuumaa kamaa ja lavalla röökiäkin polttanut laulaja Maja Ivarsson oli ihan mieletön rokkari!
Kotimatka festareilta kävi joka yö äkkiä skuutin selässä pitkin eläväistä ja auringonlaskun vaaleanpunassa kylpevää Aurajokirantaa. Sunnuntaina ajoimme kesäyössä Turusta Poriin käynnistettyämme ensin Spotifysta soittolistan ”This is: The Sounds”.
Kotimaisia tärppejä festarikesän jatkoon, älä missaa näitä jos ne osuvat festariesi ohjelmistoon!
Lähiöbotox: Rap-metal yhtye, joka uppoaa raskaasta soundistaan huolimatta laajaan yleisöön! Pittejä, moshaamista ja nyrkit ilmassa heilumista. Tämä vanha hevari ainakin nautti! Räppärit Seksikäs-Suklaa ja Dosdela olivat lisäksi superhauskoja, ja keikka oli yksi viikonlopun parhaista.
Isaac Sene: Nappaa kultasi messiin ja lähde Isaac Senen keikalle kaulailemaan. Hempeä keikka tanssitti lempeästi ja oli täydellinen päätös ekalle festaripäivälle. Isaacin tulevaa tuotantoa jään seuraamaan innolla.
Karri Koira: Karri Koira on tänä vuonna julkaissut uutta musiikkia vuosien odotuksen jälkeen. Todella tanssittava keikka oli täynnä glitteriä, yhteislaulua ja letkeää R´n´B:tä. Minne voisin välittää pyynnön vähintään kolmetuntisista Karri Koiran keikoista?
Teksti: Anna Rantanen
Kuvat: Anna Rantanen
Porin ylioppilaslehti 
Jätä kommentti