Onko Porin halvin lounas edes syömäkelpoinen?

Lounas, tuo suomalaisen koulu- ja työpäivän kulmakivi, jolloin voi unohtaa arjen murheet ja keskittyä siihen rakkaimpaan, eli ruokaan. Välillä sitä unohtaa, miten onnellisessa asemassa saamme olla, kun voimme yliopisto-opiskelijoina nauttia jokaisena arkipäivänä koululounaan ravintola Sofiassa hintaan 2,95 €. Mutta mitä tapahtuu yliopiston jälkeen? Mitä silloin käy, kun ei voi enää opiskelijakorttia näyttämällä saada puoli-ilmaista lounasta?... Continue Reading →

Turun kaupunginteatterin The Addams Family vakuutti visuaalisuudella ja vahvoilla näyttelijäsuorituksilla

Aikuisuuteen astuvan Wednesdayn tuodessa vävyehdokkaan illalliselle Addamsin perhe joutuu suuren kysymyksen äärelle: Miten suhtautua nopeasti muuttuvaan perhedynamiikkaan? Lisäongelmia aiheuttaa vävyehdokkaan mukana saapuvat hänen äärimmäisen normaalit vanhempansa. Hyvin erilaiset perheet eivät tunnu löytävän samaa säveltä ja ilmapiiri muuttuu nopeasti hyvin kireäksi. The Addams Family perustuu Charles Addamsin luomiin hahmoihin, jotka ovat esiintyneet ensimmäisen kerran sarjakuvissa jo... Continue Reading →

Pilvet karkasivat Kirjuriin

Kymmenen minuuttia ennen esityksen alkua Kirjurinluodon Kesäteatterilla oli vielä jonoa. Takaraivossa painoi edellisen illan Taiteiden yö sekä taivaalla paahtava aurinko. Tunnelma oli odottava. Luvassa oli Anniksen ja ProAnnis ry:n tuottama Kauas pilvet karkaavat näytelmä, joka perustuu Aki Kaurismäen samannimiseen elokuvaan. Elokuva on Kaurismäen Suomi-trilogian ensimmäinen osa, joka ilmeistyi vuonna 1996. Kyseinen elokuva (kuten monet muut... Continue Reading →

Turun kaupunginteatterin Cabaret herättää klassikomusikaalin uudelleen eloon

Turun kaupunginteatterin produktio Cabaret-musikaalista ymmärsi musikaalin sydämen täysin, luoden unohtumattoman ja ajatuksia herättävän produktion joka nauratti ja itketti.   ⭐⭐⭐⭐⭐ John Kanderin (musiikki), Fred Ebbin (sanoitukset) ja Joe Masteroffin (teksti) Cabaret tuo katsojan 1930-luvun taitteen Berliiniin, tarjoten katsojalle upeita tanssi- ja lauluesityksiä, mutta myös loistavaa poliittista kritiikkiä. Tämän kombon ansiosta Cabaret on löytänyt paikkansa musikaalien klassikkokuvastosta,... Continue Reading →

Hyvälle mielelle saava mestariteos

Kotimaisen elokuvan konkariohjaajiin kuuluva Markku Pölönen on urallaan pystynyt luomaan hyvin tunnistettavan tyylin ja eetoksen. Hänen elokuvansa sijoittuvat usein menneisyyteen ja ne tapahtuvat maaseutuympäristössä. Temaattisesti ne korostavat rauhassa elämisen, yhdessä tekemisen ja ystävyyden merkitystä. Toisaalta niiden hahmot saattavat olla omaperäisiä yksilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta viihdy kaupunkilaiselämän oravanpyörässä. Näistä seikoista johtuen Pölöstä on toisinaan... Continue Reading →

Eurooppalainen kuolemantanssi

Kreikkalaisessa mytologiassa Europe oli Foinikian prinsessa. Ylijumala Zeus rakastui häneen ja muutti itsensä kesyksi häräksi. Kun Europe oli poimimassa kukkia kedolla, Zeus sai houkuteltua hänet mukaansa ja vei prinsessan Kreetalle, jossa tästä tuli saaren kuningatar. Saman myytin toisen muunnelman mukaan minolaiset sieppasivat Europen ja veivät hänet Kreetalle. Oli miten oli, maanosamme on saanut nimensä prinsessan... Continue Reading →

Tyhjyyttä paossa

Norjalaisohjaaja Joachim Trierin tuorein elokuva The Worst Person in the World on kelvannut Oscar-ehdokkaaksi sekä parhaan ulkomaisen elokuvan että alkuperäiskäsikirjoituksen sarjassa. Se kertoo kolmekymppisestä Juliesta, joka etsii oikeaa opiskelualaa ja on parisuhteessa sarjakuvapiirtäjän kanssa. Jonkinlaista tyhjyyden tunnetta Renate Reinsven komeasti esittämä Julie kuitenkin kokee. Mitä hän haluaa suhteeltaan? Pitäisikö hankkia lapsi? Miltä tulevaisuus näyttää? Onko... Continue Reading →

Kirjoittaminen on Antti Nylénin demoni – se ajaa hänet ja perheensä köyhyyteen

Minkälaiseen elämään arvostettu, mutta apurahojen varassa roikkuva kirjailija on kahlittu? Miksi suomentaa vuodesta toiseen ranskalaisia klassikoita kouralliselle lukijoita ja kirjoittaa sellaisia teoksia, joiden saama kriitikkoarvostus ei koskaan tule muuttumaan rahaksi? Antti Nylénin Häviö purkaa omakohtaisesti sitä, mitä on olla kirjailija yhteiskunnassa, jossa raha on kaiken mitta. Monologin kehyskertomuksena on viime vuoden keväästä alkanut työskentelyjakso, jota... Continue Reading →

Hullu, hullumpi, porilainen samurai

https://www.youtube.com/watch?v=CoJmydI23DM Samurai Rauni Reposaarelainen elokuvateattereissa 21.10.2016 Tuotanto Moderni Kanuuna, levittäjä Black Lion Pictures. Samurai Rauni Reposaarelaisessa historiallinen Japani yhdistyy vaivattomasti mystiseen Meri-Poriin. Porin ylioppilaslehti katsoi elokuvan sen ennakkokiertueen pysähtyessä Tampereella. Siellä nähtiin leffa, joka on enemmän kuin leffa. Esa Keskinen, teksti En muista onko minua ennen jännittänyt, kun menen elokuviin. Ei varmaan edes silloin, kun... Continue Reading →

Riad Sattouf

Riad Sattouf Tulevaisuuden arabi 1 - Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984) WSOY Puhutaanko kaikkialla pakolaisista? Kertoiko Maikkarin uutisankkuri Syyrian kriisistä? Tässä ajassa on erittäin perusteltua lukea Riad Sattoufin sarjakuvaromaani Tulevaisuuden arabi 1 - Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984).  Se on neliosaiseksi kaavaillun sarjan avaus, joka vie lukijan syvälle Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Euroopan lähihistoriaan. Sattouf (s. 1978) on ranskalais-syyrialainen sarjakuvan-... Continue Reading →

Kukaan ei oo kenenkään

Kukaan ei oo kenenkään Johanna Kustannus 2015 Musiikin tekemiseen liittyvistä tarinoista suosikkini on legenda siitä, kuinka Wigwam-yhtyeen Luulosairas-singlen kitarasoolo äänitettiin. Ilmeisesti tunnelma studiossa oli kireä. Kun kitaristi Nikke Nikamo alkoi soittamaan sooloa, hänen sormistaan irtosi muutaman sekunnin ajan keveää jazziin taittavaa ilmaisua. Sitten hänen yhtyetoverinsa huusivat hänelle tarkkaamosta “Soita kunnolla saatana!” tai jotakin sellaista. Tämän... Continue Reading →

Millai muute 2015 säväyttää

Teksti ja kuvat: Esa Keskinen Nousen hissillä ylimpään kerrokseen. Minut ohjataan hämärään asuntoon, jonka ovessa ei ole nimeä. Huoneistossa on valkoiset seinät ja valkoisia kalusteita. Istun nojatuoliin. Seinillä kulkee numerosarjoja ja vieraita kirjaimia. Ilma hurisee. Oikealle viereeni tulee valkoiseen suoja-asuun pukeutunut hahmo, joka ojentaa minulle jotain ainetta pienessä lasissa. Nielen aineen. Joku vastapäätä istuva viedään... Continue Reading →

Rakettispagetti

Thomas Pynchonin pääteoksessa metsästetään rakettia, yhdytään, syödään banaaneja ja tapellaan mustekalan kanssa. Slothrop sukeltaa vessanpönttöön huuliharpun perässä. Slothrop paneskelee, ja samaan paikkaan osuu myöhemmin ohjus. Slothrop juoksentelee pukeutuneena viitaan, myöhemmin sika-asuun. Slothrop nai kaksitoistavuotiasta tyttöä. Slothrop nai kaikkea, mikä eteen sattuu. Slothrop on Rakettimies. Siinä Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren juoni tiivistettynä. Luutnantti Tyrone Slothrop ryntäilee ympäriinsä... Continue Reading →

Salil eka salil vika

Musta Barbaari, Tomi Takamaa: Salil eka salil vika, Otava 2014. 142 s. Kukapa ei haluaisi omistaa urheilullisesti ja tervettä vartaloa? Kroppaa, jossa elintasovatsan tilalla loistaisikin sixpack? Varmasti jokainen, ja sen tietävät myös internetilmiö James Nikander aka Musta Barbaari sekä ProBody-lehden päätoimittaja Tomi Takamaa. Heidän kirjoittama ”Salil eka salil vika” -teos on puoliksi Mustan Barbaarin elämänkerta,... Continue Reading →

Sentimentaalisempi Seppälä

Juha Seppälä: Matka aurinkoon, WSOY, 252 s. Juha Seppälä tekee kirjoja kirjallisuudesta kiinnostuneille. Koukeroiset, monitasoiset ja –mutkaiset rakenteet ja kenkälankin musta huumori saattavat vieroksuttaa ja hämmentää satunnaista lukijaa, joka ei ole perehtynyt kaunokirjallisiin tyyleihin ja tyyppeihin. Teosten henkilöt kun voivat yllättäen tunnistaa olevansa romaanihenkilöitä tai sekoittua toisiinsa sopassa, jota Seppälä vuosikymmenten kokemuksen tuomalla ammattikirjailijan taidolla... Continue Reading →

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑