Pointti teki helmikuun alussa retken Tampereelle katsastamaan Valoa-festivaalin tarjontaa. Festivaaleilla haastateltavaksi osui nuori konemuusikko Lenno Linjama. "Toisinaan sopimuspapereissa lukee, että artistin tulee säilyttää linjansa ja remixin tulee olla yhtä korkeatasoinen kuin aiempi tuotanto", kertoo Lenno Linjama, 19, työssään kohtaamista sopimuskiemuroista. Artistinimellä Lenno musiikkia julkaiseva Linjama on yksi lupaavimmista suomalaisista housetuottajista. Vuonna 2011 ensimmäisen EP:nsä julkaissut... Continue Reading →
Mikään ei riitä
Crash Reel Ohjaus: Lucy Walker **** Kevin Pearce lyö päänsä rajusti lumikourussa ja jää makaamaan elottomana rinteeseen. Nuori lautailijatähti oli juuri harjoittelemassa Vancouverin olympialaisia varten. Pearcen rankasta tarinasta kertoo dokumentti Crash Reel. Loukkaantumisesta alkaa taistelu, jossa risteävät lautailun sisäpiirit, äärilajien sponsorikoneistot ja Kevinin perhe. Perhekemian esittely vie aikaa, mutta syventää suhdetta hahmoihin. Ohjaaja Lucy Walker... Continue Reading →
Kaukomaita ja nännilävistyksiä
Jouni Hokkasen kalju pää heilahtelee sivulta toiselle. Viirullaan olevista silmistä tuikkii väliin innostus, väliin koltiaismainen huumori. ”Olen Pohjois-Korean mustalla listalla. Maan suurlähetystössä on yksi puhdasta suomea puhuva tyyppi, joka on soitellut kustantajallekin. En ole enää siis tervetullut sinne”, Hokkanen hörähtää. Pohjois-Korean boikotoima mies on Aasian populaarikulttuurien tuntija ja dokumentaristi. Hokkanen on ohjannut yksitoista dokumenttielokuvaa, joista... Continue Reading →
Vanhan miehen tunnustuksia Jaakko Hintikka: Hän valitsi nimekseen Merrill Hintikka, WSOY 2014, 260 s. Aito rakkaus on liikkeellepaneva voima, loputtoman haaveilun kohde ja joillekin täyttä totta. Filosofi Jaakko Hintikka tunsi sydämensä ja kenties koko universumin liikahtavan, kun hän tapasi tulevan vaimonsa Merrillin. Tästä alkoi vuosisadan rakkaustarina, joka päättyi Merrillin kuolemaan vuonna 1987. Merril Hintikka oli Jaakko Hintikan toinen vaimo, filosofi ja yliopisto-opettaja. Tämän lisäksi hän olisi ilmeisesti... Continue Reading →
Kahden kaupungin väkeä
Puhdasverinen porilainen vittuilee rakkaudella ja heiluttaa patalippua ilman ironian pilkettäkään. Täysturkulainen ei ymmärrä, miten hullukaan voisi nauttia järvessä uimisesta. Tamperelaisille klassismia edustaa punatiili, ja kunnon stadilaisille ulkohuussien ja hirvieläinten valtakunta alkaa heti Pohjois-Haagan jälkeen. Olen aina kadehtinut ihmisiä, joilla on selkeä kotipaikka ja sen tuoma betoninluja identiteetti. Yhden kaupungin ihmiset eivät joudu haahuilemaan pitkin maailman... Continue Reading →
Keskinen
Sanansa mittainen kaupunki Tulevaisuusstrategioiden laatiminen on jokaisen itseään kunnioittavan kyläpahasen perusoikeus. Niinpä myös Porin kaupunki julkaisi vuonna 2010 Pori 2016 - Kaupunkistrategia -raportin. Se on pääosin tavanomaista konsulttijorinaa, mutta ytimessä on halu rakentaa tulevaisuuden Poria. Strategiassa on korkealentoisia tavoitteita siitä, mitä kaikkea Pori on vuonna 2016. Eli kahden vuoden päästä. Tuolloin Pori on 120 000 asukkaan... Continue Reading →
Malinen
Juurettomuudesta ”Me istutettiin yhdessä puu, sen oksille linnut laskeutuu. Mun juuret, ne ovat täällä, maassa syvällä.” Näin syvämietteisesti laulaa Antti Tuisku, joka nousi parrasvaloihin Suomen ensimmäisen Idols-kilpailun finalistina. Hän on sittemmin juurruttanut asemansa suomalaisen popilmaisun kaanoniin, sinne Kaija Koon ja Kirkan vanaveteen, lähelle Bogart Companya. Juuret-kappale on helppo ohittaa muka-syvällisenä, tavanomaisena ja mitäänsanomattomana rallatuksena, jonka... Continue Reading →
Piikki lihassa
Kehonmuokkaukselle on useita syitä. Eräitä lävistykset kiihottavat seksuaalisesti, toisille ne ovat hengellinen riitti, joillekin vain pintaa. Uudessa dokumentissaan Body of God ohjaaja ja toimittaja Jouni Hokkanen käy läpi ruumiin työstön tapoja korvakoruista ampiaisvyötäröihin selvittääkseen, miksi ihmiset tekevät niin kuin tekevät. Miksi ruumiiseen tehdään reikiä ja ihon alle sysätään mustetta? Dokumenttielokuvan keskiössä on muutama amerikkalainen lävistyspioneeri.... Continue Reading →
Kirjaa kolmella tavalla
Kun Johannes Guttenberg kehitti 1400-luvun puolessa välissä kirjapainomenetelmän, hän aloitti tietämättään vallankumouksen. Kirjoja oli nyt mahdollista painaa suurempia määriä. Tämä merkitsi esimerkiksi sitä, että saatavilla olevien teosten valikoima laajeni. Merkittävän askeleen laajemman kirjoitetun kulttuurin suuntaan teki Aldus Manutius, joka perusti 1490-luvulla kirjapainon Venetsiaan, jossa hän painoi kreikan- ja latinankielisten kirjailijoiden tekstejä. Kirja on sittemmin muuttunut... Continue Reading →
Puun takaa puheenjohtajaksi
Pointer ry:n uusi puheenjohtaja Riikka Suomilammi on päässyt hallitustyöskentelyn makuun. Kalenteri on täyttynyt pitkälle kevääseen ja opinnot on sorvattu opiskelija-aktiivin elämänrytmiin. "Näin iso tehtävä vie paljon aikaa. Opiskelut eivät ole juuri kärsineet, koska tiesin varautua kalenteritaiteiluun", Suomilammi toteaa. Porin ylioppilasyhdistyksen päälliköksi laskentatoimea ja rahoitusta opiskeleva Suomilammi lähti ilman varsinaista järjestötaustaa. Kokemuksen puute ei ole hätkähdyttänyt... Continue Reading →
Vallankumous ruudullani
Darya on paras ystäväni. Olimme kuusi vuotta samassa koulussa, samalla luokalla, usein samoilla kursseillakin. Vietimme joskus niin paljon aikaa yhdessä, että tietämättömämpi olisi saattanut luulla meitä pariskunnaksi. Läpi sen ajan Darya vältteli aina maansa politiikasta puhumista, todeten korruptoituneen hallituksen nokittelusta välittämisen olevan turhaa: “Eivät ihmiset välitä politiikasta, he haluavat vain elää elämäänsä.” Viime keväänä valmistuimme... Continue Reading →
Vesi on talvella aivan vitun kylmää
Olen potenut vuosia huonoa omatuntoa, koska en voi profiloitua kunnon isänmaanystäväksi. Jokajouluista, kinkulla ja tynnyrissä virtsamarinoidulla lipeäkalalla itsensä henkihieveriin syömistä en ole koskaan ymmärtänyt. Saunojaksikaan minusta ei ole. Muistan takavuosien futisjoukkueemme kauden päättäjäiset, joissa norsunluurannikkolainen insinööri savusti meikäläisen kiukaan ääreltä mereen. Porin uimahallin miellyttävää, filosofiseen pohdiskeluun ajavaa höyrykaappia ei todellinen karpaasi edes laske kunnon saunaksi.... Continue Reading →
Speksit valtaavat Porin Tulevana viikonloppuna Porin ylioppilasteatteri järjestää Porissa ensimmäisen SpeksiYön. Mikä on speksi ja mikä SpeksiYö? Ja mitä tekemistä teekkareilla on teatterin kanssa? Porin ylioppilasteatterin hallituksen puheenjohtaja Reetta Turtiainen kertoo, mistä speksikulttuurissa oikein on kyse. ”Speksiperinne on saanut alkunsa Ruotsissa, ja Suomeen sen ovat tuoneet ensimmäisinä teekkarit. Speksiesitys on yliopisto-opiskelijoiden tekemä teatteriesitys, joka sisältää... Continue Reading →
Nyt tapahtuu!
”Järjestetään uudenlainen juttu, jotain, jota kukaan ei ole ennen tehnyt! Jotain uutta ja jännittävää! Ei mitään junttia, sellaista, mitä on koko maa on täynnä! Nyt lähtee!” ”Mutta hei... Entä jos se ei kiinnosta ketään? Mitä jos se on ihan katastrofi, ja tulee takkiin? Pitäisikö meidän sittenkin ajatella, että siinä olisi edes jotain kansaa kosiskelevaa? Ihmisille... Continue Reading →
